Allergiaoireita julkisissa kulkuvälineissä

Minusta on hienoa, että ihmiset syövät terveellisiä eväitä, kuten esimerkiksi mandariineja, appelsiineja tai omenaa. Siinä vain on myös minun näkökantilta yksi minimaalinen ongelma.

Viime aikoina olen saanut tunkea itseeni tolkuttomia määriä antihistamiinia, jotta voisin matkustaa ns. sinisillä junilla, joissa allergiaosastoa ei ole. Ihmisillä kun on retkieväänä mandariineja, jotka ikävä kyllä aiheuttavat minulle hengenahdistusta kuorittuina. Ja tietysti ne kuoret jäävät sinne tuolin alle roskikseen lojumaan - arvostaisin huomattavasti enemmän muovirasiallista valmiiksi kuorittuja mandariinin paloja, joiden aromihaitat ovat ainakin minulle vähäisemmät. Arvoistaisin kyllä myös sitä, että junista vaihdettaisiin verhot ja penkit imuroitaisiin välillä..

Toki nyt voi sanoa, että voisin puuttua ihmisten syömiseen. Tilanne on kuitenkin usein se, että nukun junassa ja herään siihen etten saa henkeä. Siinä kohtaa alkaa olla liian myöhäistä puuttua kenenkään syömiseen, vaan ryhtyä rankkaan nestetankkaukseen tai lääkitsemään itseään vähän lisää. Minä selviän yleensä antihistamiinin ja veden yhdistelmällä, mutta monilla muilla on pahemmin.

Eikä tätä tapahdu vain junissa ja muissa julkisissa kulkuneuvoissa, vaan myös pimeät elokuvasalit vähän pelottavat tänä päivänä. Hämmästyttävää kyllä, sielläkin mussutetaan terveellisesti mandariineja ja pähkinöitä, jotka tosin eivät aiheuta minulle mitään, mutta monille muille kylläkin. Katso siinä sitten leffaa..

Olisi mahtavaa, jos kaikki terveitä retkieväitä pakkaavat pystyisivät harkitsemaan ennen matkaan lähtöä myös kanssamatkustajia. Allergisuus tässä yhteiskunnassa on paljon yleisempää kuin uskoisikaan, ja monien kohdalla on kyse todella vakavasta asiasta. Ystävättärenikin sai uuden kämppiksen soluasuntoonsa ja sai opetella aivan uusille tavoille, kun kalan laittaminen ei tule yllättäen kysymykseenkään. Minun vuokseni taas meillä töissä on sitruskielto.. antaisin vasemman jalan varpaani, jos voisin olla siinä huumaavan ihanassa täydellisten mandariinien tuoksussa, puhumattakaan siitä että voisin syödä kyseisiä luonnontuotteita, mutta ikävä kyllä aina ei voi valita. Tietysti on olemassa siedätyshoitoja ja muita mahdollisuuksia, mutta ne ovat pitkällisiä prosesseja ja sillä välin joka tapauksessa henki ei joka paikassa kulje niinkuin pitäisi.

Allergisista oireista kärsii jopa joka toinen suomalainen. Oikeastaan tietämättäsi sinäkin saatat olla allerginen. Tiedätkö olevasi? Ottaako henkeen? Puskeeko ikävä ihottuma?

AddThis Social Bookmark Button

18 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kummalliseksi maailma nykyään menee.. oliko kymmenen vuotta sitten vielä samanlaista touhua? Epäilisin että ei. Allergiat olivat vain paha peikko, joka ei "meidän perhettä" voi koskettaa. Kultaisella 80-luvulla, jonka alkupuolella olen syntynyt, ei paljon allergioista välitetty. Oli vain jotain nuhaa ja köhinää, jotka menivät lopulta itsellään ohi. Nyt, kun lääketiede on "edistynyt", olemme saaneet paljon uusia tauteja joista emme ole ennen tienneetkään. Itseäni pistää vihaksi se, kun "meidän x on allerginen y:lle ja z on allerginen b:lle ja q on allerginen t:lle jne jne." Mistä johtuu se, että niitä allergioita on nykyään vähintään joka toisella ihmisellä. Onko jossai vaiheessa evoluutioa tapahtunut olennainen virhe ja homo sapiens on katoava maan päältä?
-Pekkateemu-

Jams kirjoitti...

Omalta osaltaan tähän meidän valtaisaan allergisuuteemme vaikuttavat tuotteet joita meille kaupoissa tarjotaan. Erilaiset lisäaineet ja muut luonnottomat tökötit erkaannuttavat meidät luonnollisista ainesosista ja tädää! Olemme allergisia.

Tämän lisäksi kaupunkiasumisen lisääntyminen tekee tätä, mikä on tietysti myös erkaantumistamme luonnosta.

Minä en henkilökohtaisesti ollut vielä silloin kymmenen vuotta sitten yliherkkä millekään muulle kuin nikkelille. En unohda sitä päivää ikinä, kun kuusitoista vuotiaana söin viattomasti omenaa ja ikeneni alkoivat turvota ja vuotaa verta. Sen jälkeen olen siedättänyt itseni monelle asialle, huomannut uusia herkistymisiä ja yritän itseäni siedättää nyt niille perhanan mandariineille.

Uskoisin, että monet meistä allergisista yrittävät olla vähemmän vaikeita. Mutta asiaa ei yhtään auta ne ihmiset, jotka teeskentelevät olevansa allergisia jotta voisivat vältellä jotain tiettyjä ruokia. Voisinhan minäkin sanoa olevani allerginen punasipulille, kun tosiasiassa en vain siedä sen makua.

Paluu luontaisempiin tuotteisiin, einesten vältteleminen ja muutenkin elämänsä vähän myrkyttömämmäksi tekeminen ja ei aivan keskusta-alueella asuminen auttaisi varmasti paljon. Minä ainakin yritän siihen suuntaan. Toivon todella, että nyt puhdistamalla ruokavaliotani jne. voin vaikuttaa myös tulevien lasteni herkistymisiin - toivottavasti välttyvät koko sirkukselta. Sitä odotellessa minun on kuitenkin pakko yrittää hengittää niissä julkisissa kulkuneuvoissa.

Kolmasnainen kirjoitti...

Niinpä.. itse käytän bussia ja suoraan sanoen v**taa kun vähintään kerran viikossa joku kuorii appelsiiniä/mandariiniä. Ja meikätyttö saa välittömästi allergiaoireita.. Ja samalla kenkuttaa kun kaipaa kovasti appelsiinimehua!
Ystävät onneksi tietävät ruokarajoitteisuuteni eikä heitä juuri tarvitse aiheesta muistuttaa.
Eniten tässä allergia-asiassa ehkä tympii se, että jotkut ihmiset kuvittelevat niiden olevan keksittyä. Siis oikeesti!! Olen hullun allerginen eläimille, mutta antaisin ehkä vasemman käteni jos en olisi, koska rakastan kaikkia elukoita! Saati se appelsiinimehu :)
Ei ole kivaa, kun naama kesii ja aivastuttaa, silmät vuotavat.. Jos vitsiä tästä vääntäisi, niin eipä tarvitse botoxia huuliin ;)
No olipa sekava selostus, mutta tunteeni allergiaa kohtaan ovat kovin sekavat, ei voi mitään..

Jams kirjoitti...

Kolmasnainen, tuo on niin totta. Kaikki eivät vain usko mitään allergioita olevan olemassakaan. Se niputetaan ikävä kyllä samaan kastiin kuin joku Painonvartijoiden dieetti tms. joka on tietysti täysin valinnainen tapa elää ja olla. Jos minä saisin valita, söisin mandariineja.

Eipä silti, tuskin on helppoa keliaakikoilla ja muillakaan, jotka eivät vaan voi valita.

vesa kirjoitti...

pekkateemu: missä kaapissa olet elänyt oikein? "oliko kymmenen vuotta sitten samanlaista touhua?" no kuule tosiaankin ja 25 vuottakin sitten. En tiedä, oletko elänyt eri 80-luvulla kuin minä, mutta minun 80-luvulla allergioista kyllä välitettiin, eikä tosiaankaan ajateltu, että ne menee tuosta vaan itsestään ohi. Tiedän sen erittäin omakohtaisesti kaikista mahdollisista siedätyshoidoista.

Ihmeellistä juttua muutenkin pekkateemu. Lääketiede ei siis ole mielestäsi edistynyt? Millä perustelet lainausmerkkisi? Jos pienet allergisuudet, jotka vaikka olisivatkin tulleet lääketieteen ei-edistyksellisyydestä, vaivaavat, voin kyllä sanoa, että sillä saralla tapahtuu aika paljon juttuja, joista myös pekkateemu voisi olla ihan iloinen. Pistää vihaksi tuollaiset kommentit. Jossain vaiheessa evoluutiota on varmaan tapahtunut virhe, kun on antanut pekkateemulle liian pienen aivokapasiteetin. Tai sitten se ei ole mikään virhe, vaan osa luonnollista valintaa joka kadottaa homo sapiens pexus teemukset planeetalta.

Otan muuten elokuviin aina pussillisen satsumia!

Jams kirjoitti...

Ehkä Pekkateemulla on silloin tällöin mahanpuruja, joita ei vain allergisiksi reaktioiksi tunnista..

Kai Vesa sun satsumat on edes valmiiksi kuorittuja siellä leffassa?

Anonyymi kirjoitti...

Eikö elokuviin mennäkään katsomaan elokuvaa?

Anonyymi kirjoitti...

"Eikö elokuviin mennäkään katsomaan elokuvaa?"
Nykyään sinne pitää näemmä ottaa sellaiset eväät mukaan, että viikon pärjäisi jos ei ulos pääsisikään. Ihmettelen!

Jams kirjoitti...

Joo ei leffaan kyllä mitään ainakaan minun mukaan tarvitse syötävää ottaa, hyvin pärjää ilmankin. Aiheuttavat usein sitten senkin, että puolentoista tunnin rykäisyä ei kestetä käymättä vessassa..

oliivia kirjoitti...

Nyt mennään ihan puhtaasti tunne- ja luulopohjalta, mutta ainakin omalta osaltani voisin sanoa, että kyseessä ei välttämättä ole mikään muu kuin tietämättömyys. Täytyy sanoa että ennen kuin luin postauksesi, en olisi osannut ajatella ollenkaan että sitrushedelmien kuoriminenkin voi aiheuttaa jollekin pahoja allergiaoireita. Onneksi itsellä ei ole noin terveellisiä eväitä tapana syödä julkisilla paikoilla ;)

Tarkoitin siis sitä että allergiattomalle voi olla aika vaikea oikeasti hahmottaa, mikä kaikki voi aiheuttaa toisille pahoja oireita...

Jams kirjoitti...

On tuokin tietysti totta. Ja minusta olisi kyllä niin ikävää kieltää ketään syömästä terveellisiä eväitään, sekin olisi väärin. Etenkin lapsille kun syydetään normaalisti niin epätervettä evästä, että sen kerran kun tulee terveitä juttuja naposteleva ipana vastaan, yritän kärsiä ihan itsekseni.

Maikkili kirjoitti...

Kerrankin saa lukea kunnon textia allergiasta.Mekin ollaan joidenkin mielestä sellainen kummaallinen perhe kun kolmella meistä on vilja-allergia ja kaikilla neljällä laktoosi-intorelanssi ja hiukan vain poikkeaa keliakiasta.Emme siis voi käyttää kotimaisten viljojen mitään ainesosia.Itselläkin joskus unohtuu mainita että Luontaisesti gluteeniton.Se kun tarkoitta ihan eri kuin pelkkä gluteeniton.Siinähän sitä on jo tarpeeksi sellaisselle joka ei joudu itse kohtaamaan allergiaa omassa perheessään.monestihan sitä ollaan hysteerisiä, hulluja, mielikuvituksentuotetta kaikki joidenkin mielestä jotka tosiaan eivät tajua kuinka vaarallista voi olla huulien turpoaminen.Kerran töissä minut leimattiin juuri siksi hysteeriseksi äidiksi kun ihmettelin miksi eräälle pojalle annettiin hernekeittoa vaikka heti alkoi huulien turpoaminen.kun kiinnitin siihen huomioni niin enhän olisi saanut puuttua asiaan millään tavalla, koska fiksumpi sosionomi hoiti asian paremmin kuin minä, joka tiedän että turpoaminen voi viedä hengen.Pojan äiti oli antanut h.keiton syömiselle luvan josta minulle jäi kertomatta mutta siitä huolimatta...tiedän kaksi läheistä jotka eivät voi missään muodossa saada kananmunaa pisaraakaan muuten on matka pikaisesti ambulanssilla joka saattaa viipyä niinkuin kävi eräälle astmaatikolle täällä päin ja kuoli.Nämä on sieltä pahimmasta päästä jotka on otettava huomioon.
Olen raskausaikoinani ollut erittäin allerginen hajusteille eikä sitäkän haluttu töissä ymmärtää vaikka kohteliaasti siitä kerroin.Tämä maailma on niin eriskummallinen paikka toisinaan että on ihanaa kun täällä uskallat kertoa ihan niin kuin allerginen sen kokee.

Jams kirjoitti...

Kiitos kommentistasi Maikkili, joskus on edes yritettävä nostaa virtahepo pöydälle. Ehkä tästäkin kirjoituksesta nyt edes joku jotain oppi :)

Maria kirjoitti...

Tuntuu vähän oudolta peräänkuuluttaa sitä, että muut ottaisivat toiset huomioon tällaisilla järjestelyillä, kun siis minulle tuli tämän tekstin luettuani aivan täytenä yllätyksenä, että se pelkkä mandariinin kuorien haju ylipäätään voi aiheuttaa kenellekään vakavia reaktioita! Miten valmistautua sellaiseen, mistä ei tiedä mitään? Ei varmasti kukaan vittumaisuuttaan niitä mandariineja tai pähkinöitä (is this for real?) julkisissa paikoissa syö.

Ekassa kesätyöpaikassani kävi välillä joku pomontapainen tsekkailemassa toimintaa, ja olin TODELLA hämmästynyt, kun erään kerran hän lähes heti sisään tultuaan alkoi kiihtyneesti puhua, että nyt joku syö takahuoneessa kalakeittoa, ettei voi olla kyllä täällä, pakko mennä ulos, ei pysty hengittään. Minä en edes haistanut sitä kalakeittoa sieltä perähuoneesta. En ollut uskoa näkemääni.

Hanna kirjoitti...

Ikävä kyllä Maria mä olen tosissani. Ja siksi mä tstä puhun, että se olisi mahdollista tiedostaa. Rakastan sitrusten hajua, muttei se rakkaus tee minusta yhtään sen vähempää allergista. Jotain siinä kuoriessa pääsee ilmoille niinkuin siitepöly ikään.

Anonyymi kirjoitti...

Kunpa olisikin vain sitrushedelmät. Minulle tuottavat pahoja ongelmia ihan käytännön arjessa esim. autolla ajaminen edellä ajavien autojen päästöjen takia, autontankkauksen ajan pitää pidätellä hengitystä, työpaikalla menee ääni lattiavahauksen takia, hissiin ja käytävään jäänyt haju ei lähde nenän limakalvoilta tuntikausiin ja kurkkua särkee, ihovoiteiden hajusteet salpaavat hengityksen, hometaloissa asuvien vaatteet saavat kauppareissulla yskimään ja kurkun kipeäksi, syksyn maahomeet tekevät nukkumisenkin sisällä vaikeaksi ja salpaavat hengityksen, työpaikalle saapuneen koiraihmisen luona saa kohtauksen eikä voi jäädä keskustelemaan, hajusteelliset pyykinpesuaineet turvottavat limakalvot ja käheyttävät äänen, samoin siivousaineet. Ja kaikki tämä siitä, että taloon hankittiin tietämättämme myrkyllinen lastenhuoneen matto suomalaisesta nettikaupasta. Täysin terveestä perheestä huoneessa nukkuneet äiti ja lapset sairastuivat. Pidämme pesu- ja kosmetiikkatuotteita ja ruokia allergisoivina, mutta taidamme altistua enemmän joka päivä myrkyille, joita on vaatteissa, kodintekstiileissä, kengissä, laukuissa, leluissa, huonekaluissa ja rakennusmateriaaleissa. Homeenestoaineita, tuholaismyrkkyjä, palontorjunta-aineita, pintakäsittelyaineita, pehmikeaineita, väriaineita... Ennen oli kotimaiset tekstiilit raaka-aineista lähtien. Asuttiin hirsi- ja puutaloissa. Elämme tyystin toisenlaisessa ympäristössä tänä päivänä. Ja muutos on tapahtunut viime vuosikymmeninä

Hanna kirjoitti...

Tosiaan, sitrukset ovat vielä pientä. Hyvin hyvin pientä, jos on lähes kaikille ympäristössämme käytettäville kemikaaleille herkkä.

Zarih kirjoitti...

Kärsin itse sitrushedelmien hajun aiheuttamasta yleisestä pahasta olosta, hengen ahdistuksesta ja keskittymiskyvyn totaalisesta katoamisesta. Koen todella vaikeaksi sen, että sanoisin ihmisille, että "sun eväät saa mut hengiltä", koska ihmiset todella ovat tietämättömiä ja kun oireet eivät ole päällepäin kovin näkyviä, yleisin vastaus on silmien pyörittely ja "ooksä ihan hullu". Julkisten lisäksi luokat ja luentosalit ovat painajaisia, koska hedelmän kuorimisen ei todellakaan tarvitse tapahtua vieressä, riittää että se on tehty samassa tilassa saman päivän aikana. Ei oo yks tai kaks kertaa, kun on pitänyt lähteä tunnilta/luennolta kesken pois, kun olo on käynyt sietämättömän tukalaksi. :(

Related Posts Widget for Blogs by LinkWithin

Copyright © 2009 - Jokapäiväistä leipää - pyörii ylpeästi Bloggerilla
Smashing Magazine - Design Disease - Blog and Web - Dilectio Blogger Template - Takala.info