Nyt ei taiteilijan renttuja näkynyt, ellei kahta suomalaista graafikon planttua oteta huomioon. Graafikon plantut nauttivat toinen kahvilan puhutuinka herkkua eli vohveleita ja toinen - allekirjoittanut - suklaakakkua kermavaahdolla. Ja kuten jo aiemmin mainitsin, kakku oli aika pitkälti parasta kakkua ikinä. Päällä juuri sopivan paksu suklaakuorrutus ja itse kakku mukavan mehukas. Kakku ei mistään suunnasta arvioituna ollut teollisen makuinen, mikä ikävän usein on tilanne muissa kahviloissa.
Suosittelen lämmöllä tätä kuppilaa, muutenkin kuin sadesäällä jota me siellä pitelimme. Vaikka olimme toki muutenkin menossa Mokassa käymään. Kahvilassa on myös vaihtuvaa taidetta, me onnistuimme näkemään viime hetket sen 50-vuotisnäyttelystä.
Itseasiassa kahvilalla oli hyvin paljon samaa henkeä kuin Tampereen Vohvelikahvilalla, jonka vuohenjuustovohvelia alkoi juuri tehdä ihan törkeästi mieli! Ehkä naapurikortteeriin voisi huomenna poiketa vohvelille ja katsomaan millaista taidetta siellä tällä kertaa on esillä. Vohlukahvilaakin suosittelen siis lämmöllä, se sijaitsee Ojakadulla ja Ojakatuhan on palvellut muun muassa Pariisina Hovimäki-sarjassa. Ojakatu on muuten jotain, mitä geokätköilijöiden kannattaa käydä katsastamassa..
Yksi tavoitteistani Reykjavikissa oli paikallinen sushi, sillä Islantihan on maa jossa syödään paljon kalaa. Lauantaina vietimme chillailupäivää ja poikkesimme hakemassa Sushibarinnistä päivällistä puistopiknikillemme.
Ystävättäreni valitsi listalta pienemmän sushi & sashimi mixin ja minä taas suuremman. Pienemmässä 14 osasta ja suuremmassa 28. Sushibarinnin seinällä olleesta liitutaulusta saimme lukea, että tarjolla oleva kala riippuu täysin siitä, millä tuulella meri kulloisenakin päivänä on.
Annos koostui pienestä satsista sashimia, jossa oli lähinnä lohta ja jotain vaaleaa kalaa, todennäköisesti taita. Sasmihin kanssa oli tuoretta kurkkua raasteena. Nigirisettiin kuului lohi- ja katkarapunigirejä. Makit taas lohta ja california rollseja. Setti kaiken kaikkiaan oli oivallinen, vaikka täytyy myöntää sen maistuneen eriltä kuin esimerkiksi Marusekin settien. California rollseja voisin ottaa vaikka heti lisää. Soijakastike pistettiin mukaan hulvattomissa kalapulloissa, suuremmissa kuin mitä Lontoossa pistettiin sushiannosten mukaan.
Sushibarinn löytyy Reykjavikissa kaupungin vanhimmalta ja vahvimmalta ostoskadulta eli Laugavegurilta. Tarkka osoite on Laugavegur 2 ja välittömästä läheisyydestä löytyy mukava pikku viheralue jossa istuskella ja toivoa ettei tuuli heitä sushisatsia ympäri.. Itse ravintolassa on asiakaspaikkoja 6-8, eli melko todennäköisesti kannattaa ottaa annos mukaansa.
Sushipaikkoja näkyi olevan siellä täällä ja muutamia rakenteillakin, eli kala kelpaa islantilaisille tällaisessakin muodossa.
B&J'sin Pullea Puoliso ja Kaurakeksit Islannissa
Lähettänyt Hanna Takala Tunnisteet: islanti, tuotteetEdellisistä postauksista on saattanut havaita, että niissä on pientä ajastuksen makua. En nimittäin ole ollut useisiin päiviin edes Suomessa, vaan kävin vähän Islannissa hengailemassa. Mutta nyt olen taas kotimaan kamaralla ja luvassa on kyllä parit postaukset Islannista.
Aloitetaan muutamien valokuvien puutteen vuoksi vähän epäolennaisemmasta, eli puhutaanpa jäätelöstä. Olen aiemminkin postaillut Ben & Jerry's makusteluistani: Vanilla Toffee Cruch ja Bohemian Raspberry. Ilokseni Islannissa oli valikoima eri ja maistoimme matkaseurani kanssa paria makua: Chubby Hubby sekä Oatmeal Cookie Chunk. Tarjolla olisi ollut muistaakseni ainakin myös Mint Chocolate Cookie, Karamel Sutra, Dublin Mudslide ja Strawberry Cheesecake.
Chubby Hubby maistuu vaniljalta, pretzeleiltä, maapähkinävoilta, suklaafudgelta ja sisältää runsain mitoin sattumia mistä minä diggaan. Nimihän viittaa pulleaan puolisoon ja makuelämys toi kyllä varsin elävästi pullean puolison mieleen. Oikein toimiva, mutta minähän olenkin maapähkinävoin ja suklaan yhdistelmän suuri ystävä. Tämä pieksisi Suomen valikoimaa ihan selkein numeroin, mutta olen saanut sen käsityksen etteivät muut maanmieheni pidä maapähkinävoista niin paljon kuin minä..
Ystävättäreni purkki Oatmeal Cookie Chunk oli hyvin kanelista. Hyvin hyvin kanelista. Kaurakeksin palaset sopivat settiin kuin nenä päähän ja suklainen fudgekin oli suoranainen "om nom nom" -elämys. Olimme varsin yhtä mieltä, että omenahillo olisi kruunannut kokemuksen. Kyllä tätäkin makua mielellään Suomen kauppoihin ottaisi, kun makuja taas vaihdetaan.
Ihanasti jätski löytyi hotellin viereisestä kaupasta, joka oli ympäri vuorokauden auki. Jäätelön makuun olisi siis päässyt aina halutessaan, mutta me lankesimme tähän vain kerran. Muuten kauppojen aukioloajat eivät olleet ihan parhaat mahdolliset.. Mutta se siitä, lupaan mahdollisimman pikaisesti pistää muita ruokaterveisiä.
Lähiruokaa ja suoramyyntiä Pirkanmaalla: Meijerituotteet
Lähettänyt Hanna Takala Tunnisteet: ajankohtaista, uutisetAamulehden Ruokaa läheltä -juttusarja eteni päätökseensä viime tiistaina, mutta en sattuneesta syystä ehtinyt asian pariin aiemmin. Neljännessä ja samalla viimeisessä osiossa päästään tärkeysjärjestyksen kärkeen eli JUUSTOON. Aiemminhan on käsitelty kalaa sekä lihaa ja kasviksia.
Pirkanmaalla on paikallisia juustontuottajia, jotka tamperelaisravintolat ovat löytäneet vaikkakin niitä täytyy hakemalla hakea. Vuohia, kyyttöjä.. lopputuloksena jogurtteja, kirnuvoita, salaattijuustoa, tuorejuustoja montaa lajia.. herkullisia aarteita. Toivottavasti kartalla kuitenkin pysyviä julkisia salaisuuksia, elintarvikelaki voi kuristaa hengiltä monta pientä kun se on suunniteltu lähinnä isoille tahoille.
Aamulehden mainitsemat yrittäjät:
Kutunjuustoa:
Tuomisen tila Ruoveden Muroleessa,
Talola Sarkolantiellä Nokialla. Ala-Hannula Kinnalantiellä,
kuttutila Kaasalainen Päätiellä Äetsässä ja
Ollilan tila Pirkkalassa
Tuore- ja erikoisjuustoja:
Herkkujuustola Selkeellä Mouhijärvellä,
Heikkilä Kärkimäentiellä Pälkäneellä ja
Ahon meijeri Karttilantiellä Virtain Vaskuulla
Täysmaitoa:
Ahlmanin maatalousoppilaitos Tampere,
Heikki Jara Kuokkalantiellä,
Heikki Koski Säijärventiellä,
Hannu JYrkinen Pyhällöntiellä Lempäälässä ja
Olllan tila Pirkkalassa
Kananmunia:
Ollilan tila Pirkkalassa ja
Metsälaurila Kaskiniementiellä Äetsässä
Nythän on niin, että muutama mysteeripaketti Japanista on vieläkin jaossa ja taidan pidentää arvonta-aikaakin, koska kesähän on ollut varsin hiljainen blogimaailmassa. Annoin kesäkuun alulla sisältövinkkejä arvontaa varten ja nyt taidan antaa vähän lisää, sillä onhan tuota sisältöä taas tullut.
Sisustus
Astiat ja muut ovat epäilemättä sisustajille hyvä jutun juuri ja siksipä esimerkiksi Pantone-astiat olisi ehkä hyvä lähtökohta. Astioiden lisäksi aika pitkälti mikä tahansa tavarataivas-postauksista palvelee hyvää aloitusta.Kansalaisaktiivisuus
Mikäli kansalaisaktiivisuus on se juttusi, ehkä haluat linkittää käsillä olevaa ostoboikottia? Voi tietysti olla, että koet Ruokaa ei aseita -liikettä koskevan postauksen mielekkäämmäksi asiaksi jutustella. Tai kenties sinulla on tulikivenkatkuista sanottavaa McDonald'sista ja Siististä Tampereesta?Ruoka
Olen merkannut muistiin Aamulehden Ruokaa läheltä -juttusarjaa, kenties sinä olet omalla tahollasi tehnyt samaa koskien omaa aluettasi? Postauksia on tällä hetkellä kaksi: Lähiruokaa ja suoramyyntiä Pirkanmaalla ja Kala.Viihde
Ties vaikka olisit viihdebloggaaja! Tuolloin voisit ehkä linkata kunpa voisin kokkailla konsolilla -postaukseen tai Ruoka ajaa Kung Fu Pandaa -postiin. Myös Resepti katutaiteena voisi ehkä tulla kyseeseen, puhumattakaan Veikeästä omeletista Tähtiportin tuolta puolen? Entäpä Suhteeni tv-kokkeihin?Siinäpä muutama vinkki sen varalta, että haluaisit linkittää Leipään. Muistathan, että jokaisesta erillisestä linkkipostauksesta saa yhden erillisen arvan.
Lueskelin Serious Eatsissä tämän kuukauden alussa sikissyttä keskustelua Grocery bagging violations ja se herätti minussa varsin monenlaisia ajatuksia. Ensinnäkin ahdistusta; minua ahdistaa suunnattomasti ne joskut ja joulut jolloin joku pakkaa ostokseni. Osaan arvostaa tehokkuutta ja nopeutta, mutta silläkin uhalla että hidastan omalla pakkaamisellani jonoa - HALUAN PAKATA ITSE! Toiseksi ehkä huvittuneisuutta, kai niitä pakkaajia voi jotenkin estääkin?
Keskustelusta nousee esille monia seikkoja, kuten raakojen lihojen pakkaaminen kaikesta erikseen tai siivousaineiden ja ruoan pakkaamisesta samaan kassiin. Varmasti noissa asioissa piilee viisautta, mutta minä tähtään yhteen kauppakassiin tai jos niitä tuleekin kaksi, pyrin tasapainoiseen pakkaukseen. Luonnollisestikaan pehmeät ja helposti vahingoittuvat asiat eivät voi olla kassin pohjalla ja raskaat päällä. Jogurtti-, viili- ja vanukaspurkit ovat herkkiä hajoamaan, niiden pakkaaminen on keskustelijoissa aiheuttanut aiheellista närkästystä. Tuhahtelin huvittuneena niille, joilla on pakottava tarve pitää tölkitkin tietyssä pystyasennossa ruokakassissa.. kunnes tajusin tekeväni itsekin niin.
Aivan oma osuutensa keskustelussa tulee muovi-, paperi- ja kangaskassien välisestä taistelusta. Käsittääkseni jossain muovikassit on jopa julistettu laittomiksi, mikä sinänsä on hieno homma. Olen edelleen sitä mieltä, että muoville on hyviä ja villejäkin vaihtoehtoja. Minä käytän kahvikassia useimmiten, niiden jälkeen tulee kangas.
Miten on, onko sinulla pakkausangsteja? Pakkaatko itse vai tekeekö joku sen puolestasi?
Ajastelin tässä jo valmiiksi digiboksia, kun tuo syksy tuolta hyökyy hiljaa kimppuun ja voi lopulta päästä vähän yllättämäänkin. Erinäiset tv-sarjat starttaavat ennen kuin ehtii kissaa sanoa ja sehän harmittaisi jos ei avausjaksoja pääsisi näkemään. Yksi näistä avauksista on 4.9. MTV3:lla alkava Mestarikokki. Tiedän, aikaa on reipas kuukausi, mutta nyt kirjoittaa nainen joka ajasti Emmerdalensa ennen juhannusta..
Mestarikokin idea on siinä, että osa meistä luulee omaavansa huippukokin taidot tai ainakin olevansa keskitasoa parempi kokki. Tässä ohjelmassa pistetään wannabekokit todelliseen testiin rajallisen ajan ja kovien paineiden alle. Kilpailijoita on 32 ja heitä heitellään haasteilla makutuomareiden Jaakko Nuutila (keittiömestari ja ruokakulttuuriasiamies) ja Kari Aihinen (Savoyn Chef de Cuisine) taholta. Ohjelma perustuu BBCn formaattiin Master Chef.
Alussa on siis 32 kilpailijaa ja Kunhan finaaliin asti päästään, jäljellä olevat kaksi kilpailijaa kokkaavat Savoyn keittiössä neljän ruokalajin kokonaisuuden. Toivoa sopii, että kilpailijoista löytyy väriä jos jonkinmoista, hiirenharmaasta temperamenttiseen punaiseen. Toistaiseksi en tiedä, josko joukosta löytyy tuttuja.. raportoidaan siitä sitten myöhemmin. Kenties joku ruokabloggaajista on mukana?
BBCn YouTube-playlistillä voi tsekkailla brittilän meininkiä vastaavan ohjelman parissa.
PS. Mitä Maikkarin muuhun lifestyletarjontaan tulee, 2.9. starttaa Ekotähdet jossa lähdetään pienentämään ekologista jalanjälkeä muun muassa lähiruoalla. Olen kuullut vähän huhua, että siellä eräs tv:stä tuttu kaveri olisikin..
Joukossamme on takuulla ihmisiä, jotka juuri ennen matematiikan tuntia kopioivat läksyt kaverilta koulun käytävällä lyijykynä liekeissä. Ja olen aivan varma, että joku siellä on yrittänyt kopioida sisustuslehtien juttuja omaan kotiinsa menestyksellä tai menestyksettä. Henkilökohtaisesti olen kopioinut yhtä sun toista, mutta ei nyt mennä siihen että mitä sen yhtä sun toista on ollut.
Sen sijaan mennään siihen, että internetin ihmemaasta löytyy reseptisivustoja meille kopioijille.
cdkitchen: Copy Cat and Restaurant Recipes
http://copycat.cdkitchen.com/
cdkitchenin reseptipankki on karu ulkomuodoltaan, mutta sisältöä on aika tavalla. Tuotemerkit ja ravintolat joita kopioida löytyvät ilmeisesti lähinnä rapakon takaa, mutta se ei liene kenellekään yllätys. Reseptit ovat joko ravintoloilta tai kotikokeilta, jotka ovat kehittäneet liki samanlaisen makuelämyksen omalla reseptillään. Brändien joukossa muun muassa Pizza Hut, Starbuck's, Ben & Jerry's, Four Seasons, KFC, Olive Garden.
CopyKat
http://www.copykat.com/
CopyKat on ulkomuodoltaan hieman miellyttävämpi, mutta reseptien selaileminen on mielestäni tehty hieman hankalammaksi. Sitä täytyy vähän tietää mitä on etsimässä. Oletettavasti kopiointiin inspiroivat lähteet ovat jälleen enimmäkseen rapakon takaa. Reseptit tulevat rekisteröityneiltä käyttäjiltä, ja perimmäinen tarkoitus on maistua samalta kuin ravintolan tarjoama sapuska. Kopioitavien brändien joukossa esimerkiksi Neiman Marcus, Dairy Queen, Martha Stewart, McDonald's, Taco Bell..
Top Secret Recipes
http://www.topsecretrecipes.com
Top Secret Recipesin ulkoasukin nojaa kopioimiseen, sillä se on vähän niinkuin tehdas, liukuhihna joka syytää ruokaklooneja. Haku on tehty helpoksi, välittömästi pääsee käsiksi itse asiaan. Jälleen kerran lähtökohdat ovat Atlantin tuolla puolen, mutta mikäs siinä. Top Secret toki eroaa edellisistä linkeistä, sillä vain osa resepteistä on ilmaisia ja joistakin resepteistä saa pulittaa pienen summan. Ilmaiset reseptit on merkitty. Salaisia reseptejä on niin Dunkin' Donutsilta, Kellogg'silta, Jamba juicelta, Olive Gardenilta, Starbuck'silta, 7-11:ltä, Bailey'siltä ja monilta muilta.
Näistä kolmesta sivustosta Top Secret on ehkä vakavasti otettavin, ulkoasustaan huolimatta. Sen sisältöön ehkä uskoisin eniten, mikäli lähtisin jotakin resepteistä kokeilemaan. Tietysti maksullisuuden takia täytynee joissain kohdin kääntyä jonkin muun sivuston puoleen.
Niin, että siitä sitten vaan pannut ja kattilat savuamaan ja leikkuulaudat liekkeihin! Kopioimaan kopioimisen ilosta! Tällä kertaa kiinni jäämisestä ei tule jälki-istuntoa tia numeron alennusta.
Minä olen kymmenisen vuotta ollut tamperelainen ja sehän ei mitenkään päin ole ulkosuomalaisuutta, niinkuin ehkä kanssakaupunkilaisiltani kysyttäessä turkulaisuus olisi. Mutta siltä varalta, että jokunen lukijoistani on ulkosuomalaisia tai ulkomaalaisia, joilla on kaipuu suomalaisia tuotteita kohtaan, haluan esitellä erään verkkokaupan.
Suomikauppa.fi
http://www.suomikauppa.fi/Suomikauppa.fi kertoo sloganissaan olevansa ulkosuomalaisen paratiisi ja näin varmaan onkin, mikäli ulkomailla ollessaan tuntee syvää klisheistä kaipausta ruisleipää, salmiakkia ja Fazerin Sinistä kohtaan. Tarjolla on toki paljon muutakin, tarpeen vaatiessa uusin irtonumero suosikkilehteäni Kotivinkkiä vaikkapa tai voihan se syvä kaipaus koskea Jaffaa tai Marskin Voschmackia..
Kauppa toimittaa sanojensa mukaan kaikkialle maailmaan, mutta tiettyjen maiden kohdalla on olemassa tiettyjä rajoituksia. Australiaan esimerkiksi ei saa majoneesia tilattua ja Singaporessa saa jatkaa haaveilua mitä purukumiin tulee. Jamaikalla jos nyt kaipaat suomalaista hunajaa, niin olen pahoillani, ei tule onnistumaan - en tosin tiedä miten kävisi esimerkiksi Auran Hunajaisen juhlasinapin kanssa.
Salmiakkia ja Sinistä muuten on tilattavissa juuri nyt ilman toimituskuluja! Jos tilaukseen ei siis liitä muiden kategorioiden tuotteita. Ja mikä parasta, tilauksen voi tehdä lahjaksi ystävälleen Suomessa tai ulkomailla! Siinä voi ulkomaan vaarilla tulla tippa linssiin, kun saa lähetyksen Pihlaja-makeisia tai Fazerin Parhaita. Oma vaarini näin olisi ainakin reagoinut.
Sivusto on selkeä ja suomalaisen näköinen. Käyttö helppoa ja maksuvaihtoehtoja näkyy olevan pilvin pimein. Kielivaihtoehtoja on kaksi, suomi ja kolmas kotimainen eli englanti.
PS. Tuotteita saa tilattua myös Turkuun. Ilmeisesti sittenkin, jos tamperelaiset teekkarit onnistuvat kiilaamaan Turun irti Suomesta..
Kuuminta hottia voi olla lentävänä lauseena vanha, mutta se kuitenkin pitänee paikkansa nettikauppa Poppamiehen kohdalla. Kauppa nimittäin myy tuotteita tulisen ruoan ystäville ja heidän tuotteensa selättänevät tavan kauppojen muka tuliset tuotteet. Henkilökohtaisesti en ole lieskojen perään, mutta joku teistä varmaankin on, joten pistetäänpä tieto jakoon.
Poppamies
http://www.poppamies.fiPoppamies pyrkii tuomaan maailman huikeimmat makunautinnot kaikkien meidän ulottuville. Tuotteiden joukosta löytyy muun muassa chilikastikkeita eri tulisuusluokissa, jauheita, mausteita, kuivalihoja, dippejä, makeisia..
Tuotteita voi hakea sekä tuoteryhmän että tuottajan perusteella. Pääsivu välittömästi listaa parhaiden myyneet tuotteet, joiden järjessä tätä kirjoittaessa on Blair's Buffalo Wing Chips. Tuotteiden lisäksi sivusto tarjoaa arvioita, vinkkejä sekä reseptejä. Pääsivulla on myös selkeä vinkki siitä, mitkä tuotteet ovat valikoimassa uusia.
Ilmeisesti tämä puoti on tarkoitettu lähinnä suomalaisille ja onhan se järkeenkäypääkin, valtaosan tuotteista tullessa jostain muualta kuin Suomesta. Muuallahan näitä tulisia tuotteita varmaankin on ihan omasta takaa ;)
Poppamiehen hurjimmat tuotteet voivat olla hengelle vaarallisia, joten korkean verenpaineen, astman tai hengityselin sairauksia omaavat: teidän sopii olla varuillanne näiden tuotteiden kanssa! Chilien käsittely ylipäätään on tarkkaa hommaa, kapsaisiini aiheuttaa ikävyyksiä iholle yms. päästessään. Kannattaa siis kaiken kaikkiaan lähteä varovasti liikkeelle, eikä etenkään yllytyshulluna.
Verkkokauppa on selkeä ja maksutapoja on muutamien pankkien verkkomaksut sekä etukäteismaksu. Visa tai laskulla maksaminen eivät toistaiseksi ole mahdollisia. Tästä voit lukea lisää kaupan toimituskulut-sivulta.
Voisin itse kuvitella tilaavani esimerkiksi Poppanougat -chilisuklaata tai Blair's Parmesan Habanero Chips kuhan olen taas rahoissani. Saas katsoa koska se sitten on..
Aamulehden viime perjantaisessa Valo-liitteessä oli juttu näistä Poppamiehen pystyttäneistä tamperelaiskaveruksista ja mukana oli muutama reseptikin. Näköislehti on luettavissa Valon sivuilta ilmaiseksi kunnes seuraava lehti ilmestyy nyt perjantaina. Minua ainakin rupesi heti kiinnostamaan jalopeno-wasabilla maustettu jättikatkarapusalaatti..
Suklaa-juustomuffinit kirjasta Piknikille!
Lähettänyt Hanna Takala Tunnisteet: keittokirjat, muiden reseptitSunnuntain kunniaksi puuhasteltiin äidin kanssa muffineita kirjasta, joka kirjastosta sattui käteeni kun viimeinkin kirjastoon pääsin. Kirjan nimi on Piknikille! ja sen on kirjoittanut Sylvia Danielsson. Kirjassa on monta monituista aivan ihanaa ideaa, kuten nämä suklaa-juustomuffinit joiden reseptin jaan kanssanne tässä postauksessa.
Herkullisia valokuvia, jotka nostavat suorastaan veden kielelle. Aivan takuulla tulee jossain elämän vaiheessa kokeiltua omenakanelitäytteiset bagelit, chilinen juustomaissileipä, grillatut halloumipäärynäleivät tai sitruunaiset kookospalat. Kaiken kaikkiaan reseptit ovat piristävää vaihtelua sille, mitä esimerkiksi aikakauslehdet piknikjutuissaan tarjoavat. Tämä voisi olla hyvä hankinta lukuisten keittokirjojeni joukkoon.
Suklaa-juustomuffinit
6 dl vehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
2½ rkl kaakaojauhetta
1 maustemitta suolaa
125 g voita
1½ dl sokeria
1 dl ruokosokeria
1½ dl maitorahkaa
2 munaa
2 dl maitoa
200 g rouhittua suklaata
täyte:
400 g tuorejuustoa
½ dl sokeria
½ dl tomusokeria
1 iso kananmuna
1½ tl vaniljasokeria
Aseta paperiset muffinivuoat uunipellille.
Sekoita jauhot, kaurahiutaleet, leivinjauhe, sooda, kaakaojauhe ja suola.
Vatkaa voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää ruokosokeri, maitorahka, munat ja maito. Sekoita jauhoseos rasvaseoksen joukkoon. Lisä joukkoon rouhittu suklaa.
Jaa taikina muffinivuokiin.
Valmista täyte: vatkaa tuorejuusto pehmeäksi, lisää sokerit ja muna.
Tee lusikalla kolo muffineihin ja nosta tuorejuustotäytettä koloon. Paista 175 asteessa noin 25 minuuttia.
Hyviä ovat tuoreeltaankin, mutta vetäytyneenä vielä parempia. Suklaata rouhiessa jättäisin palat varsin krouveiksi, että oikein tuntuu suklaasattumat. Uskoisin myös, että resepti taipuu mukaviin variaatioihin vaikkapa omenakauden alkaessa..
Suomesta käsin saa käsittääkseni tällä hetkellä vain toopimaisia mukeja, mutta mitä ilmeisimmin sarjassa on lautasia, kulhoja ja reippaan parin desin vetoisia kahvikuppejakin. Näin siis, mikäli uskoo Fishs Eddyä. Ja miksi emme uskoisi? Oikeasti näitä muitakin astioita on ollut jo vuosia, mutta ne eivät vain ole sattuneet silmiin. Fishs Eddysta saa tilattua USAn ulkopuolellekin - harvinaista kyllä, astioiden tilaaminen tosin saattaa olla rahaa imevää touhua, ne kun eivät ole kovin kevyttä tavaraa.
Näissä tuotteissa minua viehättää niiden selkeä sileä väripinta ja se, että oikeasti kerrotaan mikä se väri oikeastaan onkaan. Suosikkituotteeni olisi ehdottomasti lautanen, mikäli senkin yhteydessä olisi käytetty tyylikästä fonttia kuin toopimukin kanssa. Lautasissa nimittäin on joku hävyttömän ruma käsinkirjoitetun oloinen fontti. Mikäli jonain päivänä näitä hankin kotiani värittämään, täytyy olla pesun kanssa tarkkana, toiset värit eivät kestä konepesua.
Pantone on siis jotain mikä värittää kaikkien meidän maailmaa, tiesimme me siitä tai emme. Mukienkin joukosta löytyy melko lailla varmasti se oma lempiväri, tosin suomalaisissa myymälöissä kuten Pinossa valikoima on tietysti rajallinen. Jos väreistä pitäisi vain yksi valita, oma valintani saattaisi osua limen vihreälle 388 C:lle. yumsugarin mielestä tässä on tuote niille jotka tarvitsevat juuri sitä oikeaa väriä ja The Kitchnin väki vaan todella haluaa Pantonen mukit.
Pinossa yhden mukin hinta on ilmeisesti 16 euroa, MoMA Storessa 18 dollaria ja Heal'siltä 8 punnalla. Heal'sin valikoimasta näkyy löytyvän neljän espressomukin pakettiakin.
Niinhän siinä sitten kävi, että onnistuin kampeamaan itselleni liput Santanan keikalle Pori Jazzeille ja sehän tarkoitti vain ja ainoastaan sitä, että evästystä oli tehtävä. Piknikille siis lähdin siitäkin huolimatta, ettei kukaan ruokabloggaaja ilmoittautunut mukaan.
Erinomainen tilaisuus muuten käyttää lukuisia reseptikirjanmerkkejään hyväkseen, nimittäin oli selkeästi hetki kokeilla Evil Mad Scientist Laboratoriesin Stuffed Pizzasia eli vapaasti suomennettuna Piirazzaa (ja koska Google ei juuri nyt löydä kyseisellä sanalla mitään, niin se sana oli minun keksintöäni :D)
Evil Mad Scientist Laboratoriesin sivuilta löydät varsin yksityiskohtaiset kuvalliset ohjeet siitä, mitä erinäisiä tekovaiheita tässä on, mutta tässä pieni kiteytys.
Tarvitaan:
satsi pizzataikinaa valitsemallasi reseptillä, taikinaa tulee olla yhden 22 cm halkaisijaltaan irtopohjavuoan vuoraamiseen sekä sen peittämiseksi ns. kannella
täytteitä: meillä käytettiin artisokkaa, meetvurstia, simpukoita, katkarapuja, mozzarellaa, emmentalia, ketsuppia sekä sweet chili -kastiketta
Tee taikina, anna kohota jne. Jaa taikina kahtia ja vuoraa toisella osalla irtopohjavuoka (jonka olet voinut vuorata jo leivinpaperilla, lähtee helpommin koko hoito irti sitten aikanaan). Ripottele reippaalla kädellä juustoa pohjalle, sitten lisää artisokka, meetvursti, simpukat ja katkaravut. Tämän jälkeen mozzarellaa viipaleina. Tässä välissä lyödään taikinakansi päälle ja lyödään haarukalla parit reiät kanteen.
Sekoita ketsuppi ja sweet chili yhdeksi kastikkeeksi ja sivele kannelle. Ripottele päälle mozzarellaa.
Paista noin 200 asteessa noin 40 minuuttia. Irrota välittömästi irtopohjavuoan reunat. Anna piirazzan vetäytyä 10-15 minuuttia ennen leikkaamista. Syö hyvällä halulla.
Voin kertoa, että vetäytyneenä koko setti on vielä parempaa kuin tuoreena. Mutta monet asiathan paranevat vanhetessaan. Oikein toimiva eväs ja tätä ihan takuulla tehdään meidän huusholleissa useamminkin, ruokaisaa kun on niin varmasti töihin lounaaksikin. Pakastamisesta en osaa vielä sanoa, mutta eiköhän sekin tule kokeiltua kun itselleen vaan laittaa (ei tule koko piirazzaa hotkaistua, toivottavasti)..
Kotikokki.netin käyttäjien keskuudessa on sikissyt idea ostoboikotista, joka tiettyinä päivinä keskittyisi tiettyihin tuotteisiin. Ja ensimmäiseksi päiväksi on nyt "määrätty" 1.8. eli tasan kahden viikon päässä oleva perjantai. Ostoboikotin kohteeksi sen sijaan muotoutui tuore leipä.
Eli toisin sanoen:
1.8. Älä osta tuoretta leipää/leipomotuotteita
Ei siis osteta tuoretta leipää tuona päivänä, sen sijaan mikäänhän ei periaatteessa estäisi ostamasta leivontatarvikkeita ja leipomasta itse tuota tuoretta leipää. Tokikaan leivontatarvikkeetkaan eivät järin halpoina ole, etenkään jauhot ja järjetöntä hintaahan tässä vastustetaan. Ja ehkä enemmän kohteena ovat kauppaketjut kuin pienleipomot, eli omaa harkintaa peliin. Ja muistahan, että edellisen päivän hamstraaminenkin vähän syö tätä ajatusta..
Tämän ovat laittaneet alulle ihan tavan kuluttajat, niinkuin sinä ja minä. Ihan tavan kuluttajat, jotka aikovat tämän myös median tietoon saattaa. Niin ikään on asiasta olemassa jo adressikin: "Vastateko" utopistisille elintarvikehinnoille. Ja asiaa kehoitetaan rummuttamaan kaikille tutuille ja tuntemattomille.
Ja jos epäusko iskee, muistetaan että hyvin pienestä se maanvyörymäkin liikkeelle lähtee. Ehkä 1.8. ei tunnu vielä missään, mutta kenties jo seuraava boikotti tuntuukin? Ja mikäänhän ei estä tätä rummuttamasta ulkomaillakin, kaikkialla hinnat ovat nousseet.
On toki olemassa myös Älä Osta Mitään -päivä, mutta siihen on vielä matkaa.
Ruokaa ei aseita -työleiri ja sen ruoanjakopisteet Helsingissä
Lähettänyt Hanna Takala Tunnisteet: ajankohtaista, pohdiskeluMaanantaina alkoi Ruokaa ei aseita -työleiri Helsingissä ja tänään torstaina alkaa ruoan jakaminen ja sitä jatkuu muutaman päivän ajan eri kohteissa Helsingissä.
- to 17.7. klo 15.00 Sitratori, Kannelmäki
- pe 18.7. klo 15.00 Ylä-Malmin tori, Malmi
- ti 22.7. klo 15.00 Kontulan kirjaston edessä
- ke 23.7. klo 15.00 Herttoniemen metroaseman edessä
- to 24.7. klo 15.00 Karhupuisto, Kallio
View Larger Map
Kirjoittelin Ruokaa ei aseita -liikkeestä toukokuussa, Bloggers Unite -päivänä. Mainitsinkin silloin tämän Helsingissä järjestettävän työleirin, joka järjestetään nyt seitsemättä kertaa. Sen järjestävät Helsingin Ruokaa ei aseita -ryhmä, Aseistakieltäytyjäliitto ja Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry.
Tällä ilmaisella kasvisruoalla on tarkoitus sekä konkreettisesti auttaa että arvostella asevarustelua ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta edistävää politiikkaa. Ja ottaen huomioon talouden tilan maailmalla ja miksi ei meilläkin.. REA on epäilemättä tervetullut liike.
Lähiruokaa ja suoramyyntiä Pirkanmaalla: Kala
Lähettänyt Hanna Takala Tunnisteet: ajankohtaista, uutisetAamulehden Ruokaa läheltä -juttusarja on edennyt kolmanteen osaansa, ja tällä kertaa puhutaan kalastajien kanssa. Kirjoittelinkin jo aiemmin juttusarjan kahdesta edellisestä osasta, jotka koskivat lihaa ja kasviksia.
Ikävä kyllä vain kuudelle viidestätoista kalastajasta kelpaisivat uudet suoramyyntiasiakkaita, sillä kalat menevät markkinoille muutenkin tutukauppana tai tukkuun. Jokunen on pyrkinyt keskittymään vain rapuihin ja sen asian puitteissa ennustetaankin huippusaalista; suurinta sataan vuoteen! Rapukausihan alkaa aivan näillä näppäimillä, viikon kuluttua maanantaina.
Yleisimmät saaliskalat meillä täällä Pirkanmaalla ovat kuha, hauki ja ahven. Ravut, joita saaliiksi saadaan ovat lähinnä täplärapuja. Jos haluat kuitenkin uudesta asiakkuudesta kalastajien kanssa neuvotella, varaudu siihen, että kala myydään sinulle käsittelemättömänä.
Aamulehden mainitsemat yrittäjät:
Lempäälässä, Veikko Toivanen, p 040-574 1216
Nokialla, Lauri Mustalahti, 0400-626 385
Pälkäneellä, Esko Tuominen, 0400-818 635
Valkeakoskella, Keijo ja Sisko-Liisa Laitila, 0400-339 185
Vammalassa, Kalevi Veko, p 040-505 0836
Virroilla, Pasi Luoma, p. 050-583 2668
www.kuhamaa.fi
Tiedättehän, kuinka jotkut tavarat vain kutsuvat? Jotkut suorastaan huutavat ja joidenkin kohdalla se kutsu on kuin seireenien laulu? Monien meidän naisten kohdalla kutsuhuuto kuuluu kenkien kohdalla, stereotyyppisesti miehet taas kuulevat teknisten laitteiden kuiskailun. Minulle kuiskivat keittokirjat ja keittiön pienkoneet, mikä sinulle huokailee?
Ystävättäreni kuuli myös kutsun, hänen korvilleen suloista lauluaan huokaili valurautainen pata. Muutenhan tässä ei ole mitään ongelmaa, mutta hän ei erityisemmin välitä ruoanlaitosta ja hänellä on allergian aiheuttamia rajotteita tässä labyrintissä. Hänellä onkin siis toive: mausteettomia, ei-hedelmäisiä ideoita? Jotain twistiä asiassa olisi silti syytä olla, sillä eiköhän ihan tavan lihapata ole jo mieleen juolahtanut :D
Neidistä on pikapuoliin tulossa rouva ja olisihan se nyt hienoa, että vähintäänkin joskus herkullisella padalla voisi puolisonsa yllättää.
Ruoan verotus alenee vasta 2009, jos silloinkaan
Lähettänyt Hanna Takala Tunnisteet: ajankohtaista, pohdiskeluEilen jorisin Aamulehden innoittama siitä, että Suomessa on ruoka kallista. Ja nyt on pakko jatkaa myöskin Aamulehden takia samalla aihealueella, sillä sunnuntainen lehti kertoi ruoan verotuksen alenevan vasta vuoden kuluttua. Poliitikot haluaisivat lykätä veron alennusta vielä jopa pidemmällekin, sillä omien sanojensa mukaan he epäilevät veronalennuksen vaikutusten jäävän lähinnä välikäsiin sen sijaan, että kuluttaja niistä hyötyisi. Jos asia näin on, minä sanon että odotellaan!
Hallitusohjelmaan on siis vuodelle 2009 kirjattu ruoan arvonlisäveron alennus lokakuulle ja se tarkoittaisi nykyisestä 17 prosentista siirtymistä 12 prosenttiin. Näin siirtyisimme yleiselle eurooppalaiselle tasolle. Mutta siihen on siis todellakin vielä matkaa ja sen tunnustaa Aamulehtikin. Lehti nimittäin tarjoaa Marttaliiton avustuksella jälleen pari säästövinkkiä, joissa sinänsä ei ole meille mitään uutta: sesongin kasviksia ja kaalilaatikot ja veneperunat tulille. Ja hei, perunahan jo itsekseenkin taipuu niin monenlaiseksi, että väittäisin perunalle voitavan perustaa ihan oman bloginsa..
Marttojen tuotevalikoimasta löytyy muuten Penninvenyttäjän keittokirja, jota voi tilata heidän sivuiltaan. Hinta voi tuntua suolaiselta, sillä se on 10 euroa, mutta toisaalta kirja maksanee itsensä äkkiä takaisin? Huomaa, että he toimittavat postitse vain yli 15 euron tilaukset, mutta tuotteita voi ostaa myös piireistä. Mutta jos haluat postitse tilauksesi, ehkä kirja Tuottava maa (5,5€) on juuri se joka sopii tähän kaveriksi..
Kaikkihan me tiedämme, että ruoka ei ole Suomessa koskaan ollut halpaa eikä se sitä koskaan tule olemaankaan. Aamulehti vertaili taannoin 10 maan välillä ruokakorin hintaa ja suomalainen kori oli kirkkaasti kallein; toiseksi tullut ruotsalainen kori oli yli 10 euroa halvempi ja halvin kori Saksasta yli 50 euroa halvempi.
Ruokakorin hintaan vaikuttavat monet asiat. Kaukaisessa ja kylmässä maassa kuten Suomi maahantuonti- ja tuotantokustannukset eivät ole pikkurahoja. Kotimaisten kasvisten sesonki eroaa lämpimämpien maiden sesongista ja kotimaiset lajikkeet yleensä myös eroavat kooltaan, maultaan ja hinnaltaan tuontilajikkeista. Vertailukoriin oli ostettu muun muassa kilo omenoita ja mikäli kotimaisten omenoiden sesonki olisi käynnissä, se todennäköisesti vaikuttaisi loppusummaan (joskaan ei varmasti merkittävästi, kotimainen kori on joka tapauksessa kallis).
Vertailun mukaan meillä kannattaa nyt syödä perunaa ja kalaa. Naudan sisäfile sen sijaan on meillä kirkkaasti kalleinta, eli pihvin sijasta kalakeitolla voisi nyt säästää jokusen sentin. Edelleen suosisin kotimaista siitä huolimatta, että se lihankin kohdalla tarkoittaa kalliimpia ostoksia. Ja mikäli sadosta tulee niin kehno miltä se näyttää, niin eiköhän tässä jotakin siitä huolimattakin keksitä. Seuraava Viljaviesti ilmestyy elokuussa, eli sitä odotellessa..
Kuva: Darren Hester
2 kpl sämpylöitä2 kpl vasikan kotletteja4 siivua cheddarsulatejuustosiivuja8 siivua chorizoasinihomejuustokastikettaPaista kotletit ihan kunnon voissa, paahda hetki myös sämpylöitä. Kokoa koko helahoidosta hampurilainen. Voit halutessasi lisätä myös jotain vihreää ja miksei myös punaista tomaatin muodossa jne. Minulla nyt ei vaan sattunut mitään sellaista olemaan.
Elokuun alussa Suomessa tulee ensi-iltaan maailmalla jo mainetta niittänyt Kung Fu Panda ja minä vakaana karhujen ja animaatioiden ihailijana toki aion sen mennä katsomaan. Miten tämä sitten liittyy ruokaan? Animaation panda Po työskentelee perheensä nuudelipuodissa ja on pulskan puoleinen, niinkuin karhun tuleekin olla. Ja ruoka ajaa Pota eteenpäin, sen voi seuraavasta pienesti spoilaavasta videopätkästäkin todeta. Toki minut ajaa teatteriin myös eräs ääninäyttelijöistä, Angelina Jolie. Kehtaisikohan sitä ottaa leffasyötäväksi pari settiä qyozaa Marusekista..?
No niin, muutaman päivän olen nyt lepäillyt ja antanut ruoka-asioiden vain tapahtua. Mutta nyt on pakko palata ruotuun, sillä Aamulehti uutisoi Suomen harkitsevan EU:n ehdotusta hedelmien jaosta kouluissa. Euroopan Unionin hedelmäohjelmaa liputtavat muiden muassa myös BBC sekä SignOnSanDiego.com.
Ohjelman ideana on siis ilmaisten hedelmien, marjojen ja vihannesten jakaminen koululaisille välipalaksi. Meillä Suomessahan kouluruokailu on lapsille ilmaista, mutta ohjelma koskee myös Suomea, sillä määrärahat kouluruokailuun ovat lopultakin varsin vähäiset. EU:n tuki kattaisi noin puolet näiden kasvisten yms. hankintakustannuksista. Suomella on myöskin järjestelyissä jo etulyöntiasema, sillä koulukeittiöissä on henkilökuntaa ilmeisesti paremmin kuin muualla Euroopassa.
En haluaisi olla pessimisti, mutta koska luontaisesti sitä olen, on pakko kuitenkin maalailla kauhukuvia. Nimittäin nytkin, kun kouluruoka on lapsille ilmaista, käyvät monet koulun lähikaupassa ruokailun sijasta. Ja voi ikävä kyllä olla, etteivät luontaiset maut marjojen sun muiden muodossa välttämättä sovikaan lasten makuhermoille. Onhan nimittäin niitä keinotekoisia ja kohtuullisen mietoja makuja einesten ja makeisten muodossa epäilemättä totuteltu käyttämään iät ja ajat ja aidot maut voivat hiipiä ja suorastaan hyökätä kimppuun. Puhumattakaan näiden syötävien saatavuudesta.. Ajatus on kaunis, mutta kuinka tässä tulee käymään?
Niinkuin ruisleiväksi saa kutsua vain sitä leipää, josta 50% on ruista, taidan minä pitää pari päivää lomaa bloggailusta. Muutama päivä, ei sen enempää, eli älkää huoliko. Olen pian takaisin kehissä uusien juonien kanssa.
Tällä viikolla harrastan lähinnä Tammerfestausta, ensi viikolla Jazzailen Porin suunnalla ja sitä seuraavalla viikolla käyn syömässä Islannissa. Eli puuhaa riittää, mutta lupaan muistaa teitäkin.
Poissaollessani te voitte villinä osallistua mysteeriarvontaan ja/tai viileään sessioon.

Kävin perjantaina loman alkamisen kunniaksi ostoksilla ja täydensin keittokirjakokoelmaani pikkiriikkisellä helmellä nimeltä Pieni talkkunakirja. Löysin sen viidellä eurolla Hämeenkadulle avatusta uudesta alekirjakaupasta ja minun oli suorastaan pakko saada se, sillä onhan talkkuna tällä hetkellä minulla pinnalla.Testailinkin yhtä reseptiä jo, tosin pienesti muokaten.
Talkkunakookospirtelö
mustikkavaniljajäätelöä (alkuperäinen resepti vaniljajäätelöä)
kookosmaitoa
talkkunajauhoa
maitoa (ei alkuperäisessä reseptissä)
Blenderöi sileäksi. Auttaa jos annat jäätelön hieman sulaa huoneenlämmössä.
Lähiruokaa ja suoramyyntiä Pirkanmaalla
Lähettänyt Hanna Takala Tunnisteet: ajankohtaista, linkit, uutisetJo jonkin aikaa on vähän nyppinyt, ettei ole löytynyt mitään järkevää hakusivustoa suoramyyntitiloista. Nyt lievää apua on ainakin täällä Pirkanmaalla saatavissa Aamulehden avulla, sillä kahdessa viimeisimmässä lauantainumerossa on ollut juttusarja Ruokaa läheltä ja vielä kaksi osaa kyseisestä sarjasta on näkemättä.
Viime viikkoisessa lehdessä oli juttu otsikolla "Lihaa saa tilamyymälöistä, mutta harvassa ne ovat" ja tänään "Vihanneksia löytää Sydän-Hämeestä, etsivä muualtakin". Ensi viikkojen sisällöstä en osaa sanoa, mutta yritän muistaa linkittää nekin aikanaan.
Ehkä muutkin julkaisut ovat näitä juttuja nyt tehneet? Olisi hienoa, jos voisitte mahdollisesti linkittää kyseisiä juttuja.
Aamulehden jutuissa on nyt mainittu seuraavia yrityksiä:
Strutsi: Pälkäneellä Syrjysen strutsitila, p. 0400-636 421, www.strutsitila.com
Villisika: Juupajoella Minna Vottonen, p 050-306 0150, www.villisikatarha.com
Ylämaan karja: Virroilla Kangasmäen tila, p. 040-756 9296, www.kangasmaenhighland.com
Charolais-nauta: Kangasalla Karppilan tila, p 045-676 6509, www.saunalahti.fi/karppila
Kalkkuna: Vilppulassa Noutotila Niittymäki, p 040-523 4779
Lammas: Vammalassa Rosilan tila, p 050-305 6899
Keräkaali, sipuli: Hämeenkyrössä Ponkiniemen tila, p 050-597 9361 (elokuun puolivälistä ->)
Herne: Ikaalisissa Särkilammin marjatila, p 03-371 7991 (heinäkuun puolivälistä ->)
Punajuuri: Vilppulassa Koivuniemen tila, p 050-300 9493 (heinäkuun loppupuolelta ->)
Erikoissalaatit, kruunutilli: Pälkäneellä Niitty-Seppälän tila, p 03-578 2800 (salaattia saa jo, tilliä heinäkuun loppupuolelta ->)
Peruna: Ylöjärvellä Mäkkylän perunatila, p 0400-638 206, (VanGogh ja Nicola elokuun puolivälistä ->)
www.hedelmatmarjat.fi
www.luomulaituri.net
Montako kertaa elämässäsi olet pistänyt merkille jonkin tuotteen takaisinvedon ja reagoinut siihen?
Snellman on juuri vetänyt pois myynnistä valmistusvirheen takia korppukinkkuleikkelepakkauksen (200g, viimeinen käyttöpäivä 17. heinäkuuta) ja se pistää minut miettimään, montakohan tuotteen poisvetoa on mennyt minun ohitseni ja olen hyvillä mielin käytellyt tuotteen siitä huolimatta.
Aina välillä aamun lehdestä bongaa jonkin elintarvikkeen tai lelun tms. poisvetoilmoituksen ja joka kerta sitä jää miettimään, että monikohan tuotakaan taas tajusi. Ilmoitukset pakkaavat olemaan mainosten läheisyydessä ja minulle ainakin on kehkeytynyt erinomainen kyky olla näkemättä mainoksia vaikka ne olisivatkin siinä.
Viime lokakuussa Tekniikka & Talous julkaisi artikkelin Yhä useampi tuote vedetään pois myynnistä ja yksi mainituista oli Valion ruokakermaerä viime elokuussa. Valion suhteen tuotteessa taisi olla jotakin ikävää liikaa, mutta Snellmannilla nyt on liian vähän säilöntäainetta, mikä sinänsä ei ehkä olisi kovin huono juttu.. mitä nyt väri ja säilymisaika muuttuvat.
Olisi mielenkiintoista tutustua tähän liittyviin seikkoihin. Onko olemassa jotakin vakuutuksia mitä takaisinvetoihin tulee? Tiemmä on olemassa jokin lakisääteinen omavalvontajuttu, että täytyy olla takaisinvetosuunnitelma? Näitä aspekteja, joita ei tällainen tavan kuluttaja osaa edes ajatella ennen kuin rupeaa oikein todella asiaa miettimään.
Kuva: martiniko
Kaikki ruoka ei vaan ole kaunista, vaan osa näyttää lähinnä hämmentävältä mössöltä tai vielä pahemmalta. Tekaisin jälleen varastetusta broiskusta ruokaa ja vaikka se ihan maittavaa olikin, niin se ei takuulla olisi päässyt edes esikarsinnoista läpi ruokien kauneuskilpailussa.
Tässä on siis minun versioni broiskucurrysta, jonka hienosti sotkin kvinoaan enkä silkkaa raadollisuuttani koristellut sitä edes millään vihreällä niinkuin tapana yleensä taitaa olla.
Broiskucurry eli Hämmentävä Mössö
1 pkt broilerin rintafilettä
2 reipasta rkl currytahnaa
suhautus erinäisiä mausteita kuten chilijauhe, juustokumina, kaneli, mustapippuri ja suola
kookosmaitoa
kvinoa
Suikaloi rintafileet ja sotke niihin kulhossa tahna sekä mausteet. Paista pannulla kypsäksi samaan aikaan kun kypsennät kvinoaa. Lisää loppuvaiheessa broiskuihin kookosmaito, ota lämpö pois ja lyö kansi päälle. Anna curryn vetäytyä samaan aikaan kun annat veden vetäytyä kvinoaan. Sotke lopuksi kvinoa broiskuihin.
Hyvä oli ja vielä parempi seuraavana päivänä. Hämmentävän Mössön päivänä myös jälkiruokailin sen talkkunajäätelön merkeissä. Sotkin talkkunani mansikkajäätelöön ja pehmensin hommaa pienellä tilkalla maitoa.
Tampereellahan on tänäkin kesänä käynnissä Tampere - Siisti kaupunki -kamppis, joka viime vuonna starttasi hyvällä menestyksellä. Nyt kampanjaan on liittynyt ensimmäinen yritys, joka on aika pitkälti kaikille tuttu.
Suomen ensimmäinen McDonald's perustettiin Tampereen Keskustorin laidalle 1984 ja siellä se toimii tänäkin päivänä ja tänä päivänä se samainen ensimmäinen mäkkäri on ensimmäinen Tampere - Siisti kaupunki -kampanjaan mukaan lähtenyt yritys.
Käytännössä tämän pikaruokaravintolan toimet kampanjan suhteen tulevat kuulemma näkymään pakkausmateriaalin vähentämisessä etenkin mukaan otettavien annosten suhteen ja Keskustorille on mäkkärin tietämille kaupungin toimesta tulossa iso roskis, johon syöjien toivotaan roskansa laittavan maahan heittämisen sijaan. Toivon todella, että etenkin hiprakkaiset yösyöjät tämän tajuavat.. Ja tosiaan kyllä sen aterian saa kuskattua hyvinkin ilman paperikassia ja ilman ylimääräisiä pussukoita pari hampurilaista. En kuitenkaan välty ajattelemasta, että kanta-asiakkaille tällaisessakin tilanteessa voisi kaupitella uudelleen käytettävää ns. ateriarasiaa.
Aamulehden keskusteluissa muuten jutellaan asiasta.
Mitä kampanjaan ja ruokaan muuten tulee, tapahtumakalenterissa näyttää ensi viikolla olevan vielä kysymysmerkillä 12.7. Tampereen siistein piknik -kilpailu. En osaa sanoa mistä on kyse, mutta täytyy pitää silmät auki.
En ole aivan varma pidänkö Ravintola el Toron rasti ruutuun -lounasta totaalisen typeränä vai neroutta hipovana ratkaisuna. Kävin eilen ystävieni seurassa pitkästä aikaan lounastamassa el Torossa ja kyllä se järjestelmä vaan taas aiheutti ajatuksia.
Ideahan on siis rastita jokaisesta "valikosta" yksi vaihtoehto ja/tai salaatti- ja keittolounas. Tämä epäilemättä helpottaa logistiikkaa keittiössä ja tarjoilijoidenkin työsarkaa, mutta onhan tuo nyt kohtuullisen kylmä lähestymistapa yhtään mihinkään. Tuli sellainen liukuhihnafiilis, mitä ei odota ravintolassa jossa syödään pöytäliinalla vuoratun pöydän ääressä oikealta lautaselta ja ateriansa kanssa voisi juoda viiniä.

Minä rastitin jauhetun kokolihapihvin, lohkoperunat, maustevoin sekä runsaan salaattipöydän ja keiton. Salaattipöydän runsaudesta en ehkä ole listan kehittäjän kanssa samaa mieltä, mutta tarjolla oli melkoisen hyvää perunasalaattia kapriksilla niiden muiden varsin perussalaattibuffetin vaihtoehtojen ohella. Keittona olisi ollut tomaattikeittoa, mutta siihen asti en ehtinyt kun pääruoka jo kiikutettiin pöytään, palvelu oli siis ainakin nopeaa jos ei mitään muuta.
Suuret pisteet noista lohkoista, oikein erinomaisia! Pihvi nyt oli niin hampurilaispihvi kuin voi olla, mutta toisaalta kuka käski valita jauhetun kokolihapihvin kun tarjolla olisi ollut naudan maksaakin? Kauden kasvikset olivat muutama hassu palanen porkkanaa ja palsternakkaa, ellen väärin muista.
Se oli liukuhihnalounas ja ehkä sen oli tarkoituskin olla sitä. Hintahan ei päätä huimannut ja kirjaimellisesti sitä sai mitä tilasi. Huonoa se ei ollut, käytännössä ei jäänyt pahaa makua suuhun, teoria on sitten toinen juttu..
Lomaan on muutamia päiviä ja virta alkaakin olla melkolailla finaalissa. Eikä asiaa auta keskellä viikkoa viihteelle lipsahtaminen. Joka tapauksessa aamusti on vielä työn pariin palattava ja apuja saa aamiaisesta.
Tänään aloitin aamuni hieman höntillä ololla ja keltaisella smoothiella, johon tuli seuraavia aineksia:
2 dl maustamatonta jogurttiaJa kyllä taas on voimia hetken verran, ainakin lounasaikaan asti. Sen verran koomassa juomani kuitenkin hörpin, etten tajunnut sen kaunista vaaleankeltaista väriä ikuistaa.
3 tl ruusunmarjapyrettä
1 keltainen kiwi
1 banaani
1 rkl pellavansiemeniä
Aamiaisestahan on taitettu peistä aikaisemminkin:
Aamiainen on tärkein ateria
Toimitettu aamiainen kotiin tai töihin
En ammatistani huolimatta ole mitenkään erityisemmin konsolipelaamisen perään, mutta yhtä peliä haluaisin päästä kokeilemaan. Viime vuoden puolella julkaistiin sekä Nintendo Wiille että DS:lle Cooking Mama: The Cook Off ja nyt on tulossa seuraava osa Wiille nimeltä Cooking Mama World Kitchen. DS:lle on myös Cooking Mama: Dinner with Friends. Vaikka maailman keittiöihin tuskin suomiköökiä mahtuu, niin voihan siellä skandinaavinen ehkä olla.. ehkä. Toisaalta peli ei ole järin hyviä arvosteluja saanut, mutta ei se vie pois sitä kokeilunhalua.
Ikävä kyllä lähipiiriini ei ole moista peliä hankittu, lienee kyse eroavista intresseistä, mutta ehkä voin kylmästi mutulla sanoa ideassa olevan vielä paljon kehittämisen varaa. Hubihubin vuokrattavien pelien listalta Cooking Mamaa ei löydy, Ärrällä taidetaan keskittyä vain PlayStation-peleihin eikä minulla kyseistä konsoliakaan olisi, että pitäisi sekin lainailla jostain. Ja mitä arvosteluihin yms. tulee, Gamereactor Suomessakin on aika hiljaista, ei taida tämä peli purra pelien tavanomaiseen kohderyhmään.
Nyt on siis kuitenkin julkaistu tuosta tulevasta pelistä näyttöjä, joita voi tsekkailla Shacknewsin galleriassa. Ehkä sitä jonain päivänä pääsee kokeilemaan.
























