Henkilökohtaisesti olen ulkoistanut kaiken syksyn satoon liittyvän säilömisen, mutta ei se tarkoita sitä ettenkö voisi asiasta puhua. Nimittäin maasta puskee kaikenlaista vieläkin vaan ja sen sadon säilömiseen on melkolailla moninaisia keinoja.
Koska en moninaisten ihanien allergioideni takia voi esimerkiksi omenoita syödä tuoreeltaan, minun kohdallani on kehitettävä muita ratkaisuja ja pilkottava allergeeneja hedelmässä. Tästä syystä yksi suosikkisäilöntämetodeistani on kuivaaminen.
Kuivaaminen
Kuivatessa hedelmästä tms. haihdutetaan lähinnä lämpöä käyttäen kosteutta. Haihduttamalla toki valmistetaan muun muassa esimerkiksi merisuolaa, mutta sitä nyt ei ihan joka tyyppi lähde kotonaan hommailemaan.
Kuivaten sitä saa säilöttyä esimerkiksi ne syksyn omenasadot, mutta myös monet sienet, marjat ja jopa lihat! Viime talven Italian retkeltä muistuu palavasti mieleen se kuivattujen herkkutattien kilohinta, 250 euroa ja miten ilolla ajattelenkaan sitä ilmaista satoa joka omaan koriin tarttui tänä syksynä.
Kuivaamiseen on olemassa omia laitteitaan, mutta toki homman voi hoitaa uunissakin. Etelän lämmössä sitä aurinkokuivaillaan muun muassa tomaatteja ja ilmakuivaillaan kinkkua, mutta näillä leveysasteilla... kannattanee hankkia kuivuri. Kuivaus ottaa oman aikansa ja sillä välin voi tulla tarpeeseen uuni muutenkin.
Hilloaminen
Nyt kun niistä omenoista on esimerkin omaisesti puhe, niin niitähän nyt tietysti myös hillotaan. Hilloahan yleensä keitellään lähinnä marjoista, mutta ei se yleinen toimintatapa estä sinua tekemästä hilloa vaikkapa kurpitsasta, luumuista tai chilipaprikasta.
Hilloaminen tapahtuu siis keittämällä ja kyseessä on marjojen, sokerin ja veden kombo. Mikäänhän ei estä siis kokeellisia projekteja, marjan sijasta yhtälöön lisäämällä jotakin muuta.
Hilloa vaan kellareihin ja kylmäkaappeihin.
Pakastaminen
Kun muutama vuosi sitten vihdoinkin olin muuttanut asuntoon johon mahtui pakastin, olin seitsemännessä taivaassa ja täytyy myöntää, että olen sitä vähän vieläkin. Pakastin on yksi parhaista asioista ikinä!
Pakastimeenhan säilöö vaikka mitä, syksyn satoa voi pilkkoa pusseihin ja rasioihin, sitä voi vähän keitellä ja soseuttaa vaikka jääpalamuotteihin. Pakastimeen sopii melkeinpä mikä vain, mutta muista ettei pakastinkaan anna ikuista elämää.
Minun pakastimestani löytyy kesän marjoja simppelisti soseutettuna ja kohta puoliin omenaa lohkottuna ja pienesti sokeroituna.
Mehustaminen
Pelkästään puristamalla valmistettava mehu, eli tuoremehu ei säily, mutta onneksi mehuja voi tehdä säilyvämpiäkin kuumentamalla. Yleisimmin taidetaan käytellä mehumaijaa apuna, mutta onpa sitäkin nähty, että ihan tavan keittelemisellä ja siivilöimisellä on mehuja tehty.
Mehuissakin lähtökohtana ovat tietysti lähinnä marjat, tattimehu ei kovin viehättävältä ajatukselta kuulosta. Kaippa sitä villimpiäkin mehuja voi kokeellisissa keittiöissä puuhastella,
punajuurimehukin vissiin alentaisi verenpainetta.
Etikkaan säilöminen
Tämä on jotakin mitä en voi sietää. Mutta ei tarkoita taaskaan sitä, etteikö tätäkin säilöntätapaa voisi harjoittaa kukin kotonaan. Mummuni meinasi pistää kurpitsaa pikkelsiksi ja monillehan maistuu kurkku tai punajuuret etikkaliemessä.
Etikalla säilöminen sopii ns. suolaisille säilykkeille.
Säilöntävaihtoehtoja siis on ja niitä kannattaa käyttää hyväkseen. Kesän ja syksyn maut on ihana kaivaa esille kun talvi on pimeimmillään ja sitä haluaisi edes pienen pienen makuelämyksen toiselta vuodenajalta. Allergisten kannattaa kokeilla näitä ihan siksikin, että kukin näistä tavoista pilkkoo allergisoivia osasia ja yhtäkkiä yllättäen tuotteet saattavatkin sopia!
