Ei ehkä maailman kauneinta soppaa, mutta hyvää se oli harmaudestaan huolimatta. Kyseessä on siis mustatorvisienikeitto, täysin hatusta tempaistulla ohjeella. Saattaisi olla, että jotain muuttaisin jos nyt toisen kerran olisin tekemässä, mutta sienet menivät jo.
Synkkyydetön mustatorvisienikeitto
170 g tuoreita mustiatorvisieniä (ei haisuakaan paljonko kuivattuja)
1 pieni keltasipuli
2 rkl oliiviöljyä
2 rkl vehnäjauhoja
jokunen vääntö Meiran Mystistä Pohjolaa
jokunen vääntö tuoretta mustapippuria
snadisti suolaa
5 dl kasvislientä
250 g ricottaa
Silppua sienet ja heitä kattilaan, kiehauta sienistä neste. Kun neste on kiehahtanut pois, lisää öljy kattilaan ja heti perään silputtu sipuli.
Kuullota sipuli ja ripottele sitten joukkoon jauhot sekä mausteet. Melko lailla heti perään lisää mielellään lämmin kasvisliemi koko ajan sekoittaen. Anna kiehua kevyesti 10 minuuttia, jotta soppa sakenee.
Lisää ricotta ja sekoita sekoita sekoita, jotta juusto ottaa ja tekee tehtävänsä eli sulaa.
Voit toki käyttää jotain muutakin tuorejuustoa, maustamaton lienee paras ratkaisu ettei sienten oma maku mitenkään peity. Ricotta ei ehkä ole paras vaihtoehto, mutta tähän hätään ei ollut muutakaan vaihtoehtoa ja pitihän se nyt katsoa läpi. Meinasin surauttaa sauvasekoittimella sileäksi, mutta en sitten laiskuuksissani viitsinyt.
Että tällaiseen soppaan työnsin lusikkani tällä kertaa. Enkä heittänyt lusikkaa nurkkaan, kun mustatorvisienet ovat ihan herkkuja syötäviä, eivätkä myrkkyä maksalle.
2 kommenttia:
Aah, kuulostaa tosi hyvältä.
Meillä syötiin toissailtana myös valkoisia sieniä, mutta minä tiedän tuntevani herkkusienen (ja vielä varmistutin sieniguru-äidilläni viimeaikaisten uutisten takia) ja hyvää oli sekin muiden metsäsienten kanssa.
Oli kelpoa, nyt päivää myöhemmin ajattelen, että hiukan olisi voinut vielä ohentaa.
Mä en varmaan ikinä ole metsän herkkusieniä syönyt, mutta muita valkoisia kyllä. Lampaankääpä! Orakas! Omnomnom!
Lähetä kommentti