Raakoja inhokkeja ja vihollisia

Nyt tuli vastaan tarina, joka minun on kerrottava. Decapitated-blogissa on nimittäin raaka-aineiden inhokit, Pure HATE -meemi. Oivoi, tähän minulla on annettavaa!

Ensimmäinen luku: Hillosipuli

Sen jälkeen kun en ollut enää vain pilke isäni silmäkulmassa, vaan myös kehittyvä juttu äitini kohdussa, päätti äitini syödä raskausajan mielihaluihinsa hillittömät kasat hillosipulia. Sitten synnyin minä, enkä 27 vuoden jälkeenkään voi sietää hillosipulia. Erityisen inhottavaa hillosipuli on lämpimänä jossain jauhelihakastikkeessa tai vastaavassa, ylivoimaisen kamalaa!

Toinen luku: Etikka

Minut lähetettiin supersankariksi tähän maailmaan melkoisen myrskyn saattelemana ja kryptoniitikseni osoittautui etikka. Se ei ehkä hohkaa vihreänä läsnäollessani, mutta vie kaiken voimani ja elämänhaluni. Löydän sille toki paikkoja, joissa se neutralisoituu riittävästi, mutta mieluummin välttelen sitä täydellisesti.

Kolmas luku: Puolukka

Marjoihin olen suhtautunut aina varauksella, Marja-Liisat, Marja-Tertut ja Marja-Leenat ovat kaikki nauttineet epäluottamustani iät ja ajat, mutta nykyään vierastan oikeastaan vain puolukkaa. Puolukka on turhan kirpsakka likka minun makuuni.

Neljäs luku: Säilykekirsikat

Minisuperpalloja muistuttavat säilykekirsikat aiheuttavat kauhun väristyksiä aina kun törmään niihin juomissa, jälkiruoissa, hedelmäsalaateissa... Siinä on totaalista aineksen väärinkäyttöä havaittavissa. Ne ovat väärän värisiäkin.

Viides luku: Purjo, kevätsipuli ja varsiselleri

Tässä on kolmikko, jonka ennen kukonlaulua olen kolmasti kieltänyt. Ei kertakaikkiaan lähde tämän trion kanssa. Jollain tasolla täysin turhaa krumeluuria minun mielestäni, mutta epäilemättä näilläkin paikkansa on ja minulla vaan vika päässä.

Kuudes luku: Ruoka, jossa luu on edelleen läsnä

Olen sekasyöjä ja syön tätä nykyä lihaa varsin sujuvasti. Oli aika, jolloin en koskenut punaiseen lihaan, mutta se aika on takana päin. Edelleen vihaan syvästi läskinkappaleita lihassani ja sitä, että luu on läsnä, uskon kyllä, että se tuo oman herkullisuutensa makuun, mutta ei se ei kerta kaikkiaan vaan käy. En minä astu kaivonkansillekaan.

Seitsemäs luku: Terveysvaikutteiset

uskon lujasti mielenterveysvaikutteiseen ruokaan, ruokaan jossa on ruoan oma rasva ja sokerit, kuidut ja muut. Kaikki +-0-väliseinää muistuttavat raaka-aineet ja ruoat ovat puhdasta vihaa.

Päättymätön tarina: Maailma on ruokaa täynnä, joten ei tämä varmastikaan näihin rajaudu. En ihan hillittömän suurella positiivisuudella suhtautuisi koiraan raaka-aineena tai kissaankaan, puhumattakaan puunkuoresta. Nämä ainekset nyt ovat ne, mitä länkkäriruokavaliosta äkkiseltään tulee mieleen vihan aiheuttajina.

Tarinani ei suinkaan ole vielä päättynyt, uusia ruokia tulee ja toisia menee. Epäilemättä osa tulee aiheuttamaan vihaa ja ahdistusta.