Kävin keskiviikkona istumassa iltaa Superfoodit Suomessa -tapahtumassa Tampereen yliopistolla, jossa esiintyivät Heikki Harju sekä Olli Posti.
Menin tilaisuuteen siinä onnellisessa osassa, etten ole oikeastaan millään muotoa sekaantunut superfoodeihin ennen. Yleensä kun menen tilaisuuteen, tiedän jo melkoisen määrän faktoja, mutta nyt oli tahalteni pysytellyt ummikkona asian suhteen. Olettamuksenani oli, että oppisin superfoodien "toimintaperiaatteen", mitä niitä on ja kasvaako meillä jotain superia. Tilaisuudella lieni tarkoituksena olla jonkin sortin toimintakuvio, mutta se ei oikein toiminut vaan homma rönsyili. Seurassani olleet ystäväni lähtivät puolenvälin tienoilla, kun eivät saaneet mitään tietoa lisää - tässä siis olin onnekas, minulle tiedot olivat uusia epäjärjestelmällisyydestä huolimatta. Myös jatkuvat jumppatuokiot taisivat käydä meidän kaikkien kolmen hermoille, vaikka myönnän hapen virranneen paremmin ja mielen olleen kirkkaampi. Olli kommentoi omaa osuuttaan ja sen sekavuutta.
Liput olivat 17 euroa ennakkoon, 20 euroa ovelta. Ovelta sai trailmix-pussin. Tilaisuuden puolivälissä saatiin maistiaispalat suklaakakkua, joka oli huippuhyvää. Saatan ehkä olla vaatelias, mutta järjestelmällisyyden lisäksi toivoisin tällä hinnalla saatavan materiaalia: en puhu nyt mistään järjettömästä määrästä kirjallisuutta. Olisin kaivannut ehkä tutkimustietoa, millä muotoa näitä supereja ruokia etsitään? Kävi selvästi ilmi, että nämä tiedossa olevat superit (gojimarjat sun muut) tulevat melkoisista ääriolosuhteista. Suomen kasvuolosuhteet ovat nekin melko äärimmäisiä, voisi kuvitella meikäläisissä marjoissakin olevan huikeaa ravintopitoisuutta?
Opin asioita, jotka kuulostivat täysin loogisilta. Solujen toiminta, ravinteista tyhjät prosessoidut elintarvikkeet vs. superfoodit, kuonanpoisto - periaatteessa asioita, jotka tietää kunhan käyttää maalaisjärkeään. Opin, että superfoodit eivät erityisemmin ole mikään liike. Tiedän nyt, ettei kannata kylmiltään vaihtaa supereihin vaan lisätä niitä ruokavalioonsa, huonot jutut jäävät pikkuhiljaa pois ja detoxaus tapahtuu itsellään. Muistakaa hengittää ja juoda vettä: hyviä muistaa ihan ilman superfoodejakin!
Voivat väittää, ettei tämä ole mikään liike, mutta on tässä tiettyä hurmosta havaittavissa. Ehkei tämä ole uskonto, mutta jos nyt sattuisi uskomaan ihmisen olevan enemmän kuin jumalan kuva, niin superfoodit osuisivat aika täydellisesti kuvaan. Olli sanoi tilaisuuden aikana, että on vain yksi tauti ja se on solujen eheytymistoimintojen rappeutuminen ja superfoodien ja muiden puhtaiden raaka-ainesten avulla sitä tautia parantaa. Kuulostaa järkevämmältä kuin monet muut uskonnot, eikö totta? Ei ole oikeaa eikä väärää tyyliä. Luopuminen ei ole asian ydin, vaan lisääminen. Minä totesin, että ei siitä lisäämisestä haittaakaan voi olla, joten päätin asiaa kokeilla. En muuta siis tapojani mitenkään muuten kuin lisään jotain superfoodeja päiviini. Kerron kuinka käy, kutistuuko leveä pyllyni, kirkastuuko mieli ja mitä muuta tapahtuu. Olli kun ilmeisesti on selvinnyt ravintomuutostensa ansiosta MS-taudista, siinä olisi melko hyvää näyttöä asian vahvuudesta. Heikin hiukset näyttivät olevan helkkarin hyvinvoivat, jos ravinnolla on sen asian suhteen jotain tekoa, niin gimme me some!
Tilaisuus olisi siis voinut olla parempi, lähinnä jäsentelyltään. Aihe on mielenkiintoinen ja aion sen suhteen yrittää pysytellä jatkossa kartalla. Eniten kiinnostaa se, mitä meidän omalla maaperällämme on tähän tarjottavaa? Aamun luomuviiliini lisäsin tavan hedelmäisen murovalintani lisäksi gojimarjoja ja muuta siitä saamastani trailmix-pussista.
14 kommenttia:
Ravinnolla on selvä yhteys terveyteen,sehän on todettukin,mutta ainakin Suomessa näyttää tosiaankin olevan joku ihmeellinen superfood-hurmos.Sitäpaitsi ne superfoodit ovat ihan mielettömän kalliita Suomessa.Täällä kaikki tapahtuu samalla areenalla hitaasti ja rauhallisesti...
Todellakin, hinnat ovat huikeat, joskaan se ei ole ihme jos niitä aineksia rahdataan ties mistä. Ja onhan meillä ruoka muutenkin kallista kyllä.
Kuningaskuluttajassa sanoivat tässä yksi päivä, että superfoodien nimike tarvitsee aina tietynlaiset tutkimukset taustalleen. Eli kyllä esim. suomalainen mustikka saisi tuon tittelin, jos joku vain niitä tutkimuksia järjestäisi... Nokkonen voisi olla toinen superfoodiksi luokiteltava, kuulemma.
Mä oon kokeillut vaan gojimarjoja ja macajauhetta ja cacao nibsejä. Pahalta ne maistuu eikä mitään erityistä vaikuta, mutta saahan niistä varmasti vitamiineja yms tarpeellisia aineita, minkä takia minä ainakin niitä jaksan syödä. Goji marjat on sitä paitsi ihan hyviä raakasuklaan seassa.
- Esteria
tuntuu olevan tosiaan lähes uskonto nämä superfoodit.. hassua muuten että täälä superimmat on gojit ja kaikki mahdollisimman kaukaa tulevat niin englanninkielisessa wikipediassa esimerkkinä on tavallinen ja tylsä mustikka :)
gojia muuten kasvaa pihoissa ja metsiköissä ihan normaalisti englannissa.. nimellä Duke of Argyll's Tea Tree joka mulle on ainakin paljon myyvempi nimi ja niistä muuten tehdään myös kaljaa :)
superfoodit sinänsä ei musta ole hömppää mutta tuo helvetin kaukaa kalliilla rahtaaminen ja uskonnon omainen vouhotus on.
Ahhahaa, eli tuo nimike tekee tästä nyt sitten kuitenkin vähän "liikkeen", jos sitä ei saa antaa kuin tutkituille tuotteille!
Aleksi olet niin oikeassa tuosta kaukaa rahtaamisesta, se on minulle ainakin se suurin ongelma. Ja hinta.
Oli todella hyviä ruokia, tartar oli kyllä maistamisen arvoista ja joskus pitää itsekin tilata :) Tuolla uskaltaa kokeilla erilaisia juttuja, kun tietää että laatu on mitä parhain.
Tuo Olli on täältä kotoisin, tunnen hänet jollain tapaa henkkoht. Ovat kovasti yrittäneet vakuutella minua (Olli ja sen muutama kaveri, jotka se sai hurahtamaan superfoodiin jne) ja saada hurahtamaan samaan, mutta ei ole onnistunut. Esim. gojit maistuu ihan pahville ja ilmalle, kyllä suomalaiset marjat on parhaita! Mutta onhan se huikeata, jos superfoodi on oikeasti Ollia auttanut. Cacao nibsejä en ole vielä testannut, tarkoitus kyllä olisi. Mutta miksi mennä merta edemmäs kalaan kun Suomi on täynnä mainioita marjoja ja sieniä, ei tarvitse rahdata ja hintaki on matala, itse keräämällä 0e.
Mustikoiden kuivaaminen on näemmä jotain ihme salatiedettä kyllä, ei tunnu keltään onnistuvan. Ainoat mihin minä olen markkinoilla törmännyt sisältävät nekin muistaakseni lisättyä sokeria.
Kiitos postauksesta! Niin, tuota jäsentelyä tuosta kyseisestä blogistakin kaipaan ehkä hieman enemmän.. :)
Superfoodien hinnat on kyllä korkeat, mutta on ne riittäviäkin (paitsi mulla gojimarjat, enkä niitä paljoa raaski aina kerralla ostaakaan). Mun periaatteena on se, että ostelen aina silloin tällöin jotain "superia", kaikkeen en raaski kerralla investoida, ja syön niitä silloin tällöin, jos niistä nyt vaikka jotain hyötyä oliskin. Jotkut sanoo, että heti tulee niin hyvä olo superruoista, mutta ei oo mun mielialaan kyllä tepsinyt.. Liekö tepsisi, jos sitten jatkuvasti popsisi, mene ja tiedä.
Tuosta maailman ääriltä rahtaamisesta on sanottu, että superit on niin "tiivistä" ravintoa, että samoilla kustannuksilla niitä saa tuotua paljon enemmän kuin jotain muuta esim. Jenkeistä tuotavaa huttua.
Tyrnihän on Suomen yksi supereista, vaikka ei sekään taida olla tutkittujen listalla, ainakaan vielä. Mutta mitäs niillä titteleillä, jos tietää suomalaisten marjojen, nokkosen jne. olevan suunnilleen samassa kastissa. Tyrnirouhe on ainakin edullista eikä edes maistu väkevältä,kuten tyrnimarjat. Ja eikös karpalotkin oo terveellisimmästä päästä?
Mun suuhun kaikki superruoat, mitä nyt oon maistellut tähän mennessä, on aluksi maistuneet hirvittäviltä, mutta makuun on tottunut aika nopsaan. Jännä juttu.
Hurmosta ja mielialan kohoamista ja jatkuvaa hyvän olon tunnetta odotellessa.. ;)
Heps,
kuivattua mustikkaa saa kyllä Ruohonjuuresta, ilman mitään lisäaineita, sokeriakaan.
Mun suosikki noista kuivatuista on kyllä ruusunmarja. Siinäkin on ihan hurjia määriä c-vitamiinia, mutta paras ominaisuus on pehmeä maku. Kun smoothieen laittaa kirpakoita mustaherukoita pehmentää kuivattu ruusunmarja makua juuri sopivasti!
Minäkin olen epäileväinen kaukaisten superfoodien suhteen, eikä asiaa auta yhtään tuo uskonnolle ominainen paasaustyyli ja tietynlainen epäasiallisuus. Mutta jokainen syö sitä, minkä itselleen parhaaksi näkee.
Uskon, että tärkeämpää kuin superfoodien pupeltaminen, on jättää ruokavaliosta pois ne aineet, jotka meidät alunperinkin sairastutti; jätetään pois kaikki elintarviketeollisuuden prosessoimat hötöt, ja keskitytään luonnollisiin ja ravinteikkaisiin aineksiin.
Sinänsä superfood-"liike" on hyvä asia. "Liikkeen edustajat" saavat ihmisten huomion ja ehkä yhä useampi kuluttaja alkaa kyseenalaistaa nykyisiä (mahdollisesti sairaaksi/väsyneeksi) tekeviä ruokailutottumuksiaan. Toivottavasti kuluttajat tajuavat aloittaa muutoksen ihan shoppailemalla ruokakaupan HeVi-osastolla enemmän, kuin tilaamalla ratkaisun netistä, maailman toiselta laidalta.
Muru totta on, että mustikkaa on tarjolla, kun elellään vähän isommilla kulmilla. Se on myös hinnoissaan. Kotioloissa sen kuivaamisesta en ole koskaan mitään hyvää kuullut, ikävä kyllä. Mutta tosiaan Mahevin mustikkaa on jauheena tarjolla ja jos ei lähikaupassasi ole, niin pistä tilaamaan.
Kermaperse totta, tässä hommassa helpottaa järjen käyttö. Heviosasto tosin ei välttämättä täydellisen autuaaksi tee sekään, toiset hedelmätkin lienevät niin kaiken maailman aineksilla kyllästettyjä ettei ihan perusvesipesu riitä puhdistamaan ja toisaalta ravinteet ovat voineet kärsiä.
Hanna, itse en edes hedelmiä syö, paitsi joskus harvoin. Ei se HeVi-osastokaan pelasta, mutta on se parempi osasto kuin keksihylly. Ihminen tekee terveytensä eteen jo jotain, jos päättää kiertää eineshyllyt ym. kaukaa ja keskittyy luonnollisiin aineksiin. Ahdistaa kyllä jos alkaa liikaa miettimään, että onko siihen luomuunkaan luottamista ja mitä lie myrkkyjä kaikki kasvitkaan ovat täynnä. Eihän sitä uskaltaisi kohta syödä enää mitään! Mutta helpottaa kun ei mieti ihan niin paljon ja lappaa ostoskoriinsa vaikka kotimaisia kasviksia (itse skippaan kyllä perunan suosiolla) :)
Totta, ihan oikeassa olet kyllä. Hevi on parempi kuin keksi, mutta mites sitten se erilaisia nappuloita ja litkuja sisältävä terveysosasto? Onkohan se niin terveellinen kuin se antaa olettaa?
Olen ollut superfoodien kannattaja jo pitkän aikaa, ja alkuperäiseen artikkeliin viitaten = itsekin lisäsin niitä aluksi ruokavalioon ja todellakin - huonoimmasta päästä sitten vähitellen jää pois. Uusin villitykseni on Acaimehu, kun sitä nyt vihdoin saa suomestakin. Alla linkkejä acai faktoihin.
www.sciencedaily.com/releases/2008/10/081006112053.htm
http://acairesearchcenter.com/acai-berry-studies.html
http://news.ufl.edu/2006/01/12/berries/
Lähetä kommentti