Joulu 2009 ei ollut jännittävää aikaa vain siksi, että tonttujen näkemät synnit ja synnittömyydet vaikuttaisivat Joulupukin tuomisiin vaan myös Iloisen Keittiön tuotetestin vuoksi. Tämä tuote, jota joulukeittiössämme testattiin, on kuin tehty jouluhirviön taltuttamiseen.
Kyseessä oli nimittäin 45 senttinen eli 18 tuumainen ase Kitchen Craftilta ja se tunnetaan myös nimellä kalakattila eli lontooksi fish poacher. Ja jouluhirviö taas, no se on sen kulttikalan ("kahden kilon siika") kauan kadoksissa ollut sisarus eli siika sekin.
Ruostumattoman teräksen kattila lyötiin hellan takalevyjen tulille, täytettiin kalafondilla höystetyllä vedellä, sipulilla, porkkanalla, sitruunalla, Rajamäen Sitruuna Valkoviinietikalla, laakerinlehdillä ja muilla mausteilla ja annettiin kiehahtaa ennenkuin K-Supermarket Myllystä ongittu lähes kokonaista hirviösiikaa pistettiin pataan.
Koska kyseessä oli nimenomaan kattilan testaus, kylmää rauhallisuutta osoittaen kattila siikoineen lyötiin kypsennyksen jälkeen kymmenen sentin lumihankeen jäähtymään aatonaattona ja siirrettiin sitten yöksi viileänä odottelemaan itse aaton ateriaa. Tämä kala syötäisiin kylmänä, kylmänä kalana. Seuraavana päivänä hirviö ongittiin liemestään yhdessä porkkanoiden kera ja haarukoitiin nassuihin kevyesti suolattuna. Oli muuten aattoaterian ainut ruokalaji, joka loppui ensimmäisellä istunnolla.
Tositestaaja ei usko kerrasta, vaikka homma ei mennytkään kattilan soimaamiseksi. Joten pakastimen perältä kaivettiin fileroitu kuha-aarre ja kattilaan nakattiin taas erilaisia asioita (vaihdettiin etikkakin yrttiseen valkoviinietikkaan) ja kuhafileet kiehuvaan liemeen. Tällä kertaa kala oli tarkoitus syödä lämpimänä ja sehän onnistui, sillä valmista tuli hetkessä! Hyvällä halulla vedeltiin kuhatkin.
Jännittäviä asioita, joita insinöörin tytär ja vaimo tässä matkalla huomasivat: pitkän teräskattilan sisällön lämmittäminen kahdella levyllä on aluksi epätasaista ja kattila näyttää olevan vienosti kallellaan. Se kuitenkin tasoittuu kun levyt ovat molemmat kuumia ja kattilan lämpö on tasainen. Kattilan sisällä oleva nostettava ritilä on hyvin kätevä, jotta kala saadaan kattilasta helpommin ja toki se estää pohjaan palamista - onhan kala kuitenkin herkkää lihaa. Ja kokonaisena tarjoiltu kala on aika näyttäväkin juttu!
Keitetty kalahan on melko kevyttä, joskin oikea kunnon voi kruunaa keitetynkin kalan - totesimme näin noiden kuumien kuhafileiden kohdalla etenkin. Tässä puhutaan nyt mielenterveysvaikutteisesta ruoasta ja soveltunee hienosti moniin uuden vuoden lupauksiin: lyön vaikka vetoa, että joka toinen vähintään on harkinnut laihdutuskuuria vuodelle 2010. Eli: keitetty kala on kevyttä ja hemmetin hyvää. Kalakattilassa kokonainen pitkulainen kala valmistuu kätevästi.
Kokeilimme siis tällä kertaa kalojen keittämistä hyvin perusliemissä, sillä onhan yksinkertainen parasta. Kävipä siinä tosin mielessä pitkulaisten lihojenkin kattilassa koetteleminen ja mikähän sitä nyt estäisi muutenkaan käyttämästä, pitkulaisten asioiden parissa. Jos haluatte työntää tämän uuniin, sekin sopii, mutta kahvoineen kattila ei mahdu 50 senttiseen uuniin (eli meidän uuneissamme sitä ei testattu, hintsusti jäi kahva yli). Onhan tuo muuten melko näyttävän näköinenkin vempele.
Kokeilemisen arvoisia reseptejä voisi olla vaikka japanilaisittain keitetty kala tai keitetty, kylmä kala (ainakin toiset meistä ovat ilmeisen viehtyneitä kylmiin kaloihin). Etikoita, fondeja, mausteita ja kaloja vaihtelemalla saanee melkoisen erilaisia lopputuloksia.
PS. Iloisen Keittiön Jokis-tarjous koskee myös kalakattilaa!
2 kommenttia:
Olipa hyvä blogi. Heti alkoi tehdä mieli kalakattilaa. ;)
Mun itseni tekee mieli lisää kalaa, siinä määrin, että pitänee tankata hyvään muistiin WWF:n kalaopas.
Lähetä kommentti