Samaan aikaan kun käsittelemme Ruokaisia romaaneja -lukupiirissä James Hamilton-Patersonin teosta Mausteena Fernet Branca, on mahdollista lukea jo ensi kuun teosta!
Helmikuun lopulla alkavan toisen session emännöi Aliisa ja teoksena on Joanne Harrisin Appelsiinin tuoksu. Mukaan voi ilmoittautua tästä. Jälleen on aivan sama millä kielellä teoksen valitsee luettavakseen, minä taidan vetää tällä kertaa englanniksi kun suomeksi teos on jo tuttu.
Aliisa toivottelee lukupiirisivustolla C-vitamiinipitoisia lukuhetkiä! Taidanpa yhtyä niihin sanoihin.
Ruokaisia romaaneja: C-vitamiineja toisessa sessiossa!
Lähettänyt Hanna Takala Tunnisteet: lukupiiri
Viime viikolla keittiössäni oli kolaritestissä Valion uusi maustettu ruokakerma, joka yritti olla tomaatti & vuohenjuusto -makua, mutta oli lähinnä tunkkaista. Jääkaapissa lihaksiaan pullisteli kuitenkin se toinen uutuusputeli, Kippari-savujuuston makuinen ruokakerma. Eilen näytin sille omaa hauistani ja syntyi seuraavanlaista sapuskaa:
Tähän on Kippari Kalle haudattuna, tähän makaronilaatikkoon. Sen ei ollut tarkoitus olla alun alkaenkaan makaronista, vaan bataatista.. Bataatin kanssa vaan sattui unohdustapaturma ja se kasvoi yllättäen ikävää harmaata kasvustoa.
Siispä hautasin vuokaan uutuustuotteen perään toisen uutuustuotteen: Myllyn Parhaan Tomaatti-Chilipastaa.
Kippari Kallen kuoppajuhlat
1 pkt maustamattomia broilerin rintafileitä
½ pss Myllyn Paras Tomaatti-Chilipastaa
1 prk Kippari-ruokakermaa
1 pss pakastepinaattia
öljyä + voita
vastajauhettuja pippureita
juoksevaa hunajaa
raastettua pecorino romanoa
Suikaloi fileet. Kuumenna öljyä ja voita pannulla, lisää pippurit ja sitten ruskista fileet. Lorauta perään vähän hunajaa. Kippaa fileet voideltuun parin litran vuokaan odottamaan muita aineksia.
Kiehauta pastaa pari kolme minuuttia. Valuta ja kippaa fileiden perään vuokaan.
Broiskujen pannulla lämmitä hetki ruokakermaa ja sulatettua pinaattia, otetaan sieltä pannulta viimeisetkin broiskujen maut. Kaada vuokaan ja auta lastalla se leviämään sinne tasaisesti. Ripottele päälle pecorino romano.
Paista 200 asteisessa uunissa keskitasolla 50-60 min. Jos alkaa turhan paljon ruskistua pinnalta, niinkuin minulla, sujauta leivinpaperia päälle.
Minä keitin pastaa viitisen minuuttia ja se oli aavistuksen liian kauan, laatikossa pasta oli turhan pehmeää. Ällös siis tee samaa virhettä perässä. Kippari-kerma maistui kuin maistuikin vienosti, ei tunkkaisesti niinkuin se toinen typerä kerma. Eli Kippari voitti tämän erän, löytyi kaverilta hauista.
No hei arvatkaa kuka teki taas lihapullia? Minä tietysti, mutta tällä kertaa heitin ne soppaan, enkä syönyt sellaisenaan. Niitä oli ihan pakko tehdä, kun löysin kaupan hyllystä uutta Crème Bonjour Cuisinea, Thai Green Currya. Siinä vielä lukee, että limited edition ja mä olen niin heikko sellaisille asioille..
Niin niitä lihapullia keitossa, katsotaas:
Kuritettua karitsaa keitossa
400 g karitsan jauhelihaa
ronski ruokalusikallinen Crème Bonjour Cuisine Thai Green Currya
puolen kourallista raastettua Pecorino Romanoa (ei tartte suolaa tämän jälkeen)
öljyä + voita
1 tlk kookosmaitoa
2,5 rkl soijakastiketta
1 rkl curryjauhetta
nuudeleita
Tee lihapullataikina jauhelihasta, cuisinesta ja juustosta vaikka aamusti ennen töihin lähtöä ja töistä tultuasi ota lihapullataikina vähän lämpeämään ennen ruoanlaittoa. Pyörittele pulliksi ja paista öljyn ja voin kombossa.
Sekoita kookosmaisto, soijakastike ja curry. Lämmitä sekoitus lähes kiehuvan kuumaksi ja nakkaa joukkoon nuudelit, kypsymään tiedäthän? Parin minuutin kuluttua voi nakata perään kypsät pullat ja kauhaista lautaselle.
Tästä satsista tuli melko mukavat pari lautasellista, jos ruokit enemmän nälkäisiä suita, tiedät mitä tehdä. Toimii varmaan oivallisesti kananpojanjauhelihalla, kalkkunalla tms. Lisää halutessasi jotain vihreää tms. Minulla ei ollut mitään vihreää lisättäväksi, joten..
Viikon päästä perjantaina 6.2. Jyväskylässä porganoidaan elikkä tempaistaan Porkkanamafian nimissä käymällä pullakahveilla!
Mummin pullapuoti on luvannut pistää täydet 100% tempauksen tuottamasta myynnistä energiatehokkuutensa parantamiseen, joten jokaikisellä pullalla on takuulla vaikutuksensa! Tarjolla pitäisi olla porkkanakakkuakin, sehän se asiaan kuuluu. Ovet aukeavat klo 8:30 ja sulkeutuvat klo 19.
Ja mikä parasta! Mikäli et pääse paikan päälle, voi Mummin Pullapuodista tilata vaikka töihin perstipullat ennakkoon. Savuporo-sienikierteet näyttää minusta aika makoisilta, omenapiirakka (pulla) kelpaisi myös, eikä muuten ole sillä porkkanaleivoksella paha hinta (sivujen mukaan) 1,80€. Tosin lankeaisin varmaan tuohon simbukkaleivokseen..
Puoti löytyy Jyväskylästä Asemakatu 7:sta, kauppakeskus Forumilta. Eli sinne siis, kaikki niillä nurkilla tuolloin pyörivät.
Tänään alkoi muuten keskustelut elikkäs jutskailut ensimmäisestä lukupiirin teoksesta, Mausteena Fernet Branca. Keskusteluun pääsee mukaan liittymällä joukkoon sankkaan ja avaamalla sanaisan arkkunsa. Vielä ehtii lukemaan kaiken savustetuista kissoista ja muista ainesosista joita Fernet Brancalla teoksessa maustettiin!
Tänään julkaistaneen myös seuraavalle kuulle luettava kirja, sen verran olen kuullut huhua, että voin spoilata kyseessä olevan jälleen brittikirjailijan.
Joskus minusta tuntuu, että minulle on siunaantunut maailman parhain äiti. Nytkin viikonloppuna, kun lueskelin lehtikorista löytämääni aikakauslehteä MeNaiset saatoin tietyllä sivulla huokaista hyvin homersimpsonmaiseen tyyyliin "uunijäätelöä... mmmmm!" ja kuinkas ollakaan, uunijäätelöä lauantai-illan kunniaksi!
MeNaisten reseptissä käytettiin valmista torttupohjaa, appelsiinin mehua, marjoja ja/tai hedelmiä, vaniljajäätelöä, munanvalkuaisia ja sokeria. Meillä äiti pyöräytti oman pohjan, käytti appelsiinin sijasta ananasmehua (minä kun en edelleenkään voi käyttää appelsiinia kuin tietyin tavoin) ja pakastemansikkaa ja -herukoita (luomuna tottakai).
Hyvä tuli, isäkin veti hyvällä innolla itsekseen melkein puoli Alaskaa (maailmallahan tätä kutsutaan Baked Alaskaksi).
22. päivä starttasi elintarvikkeiden pakkausmerkintöjen tunnettavuutta edistävä kamppis Tuoreet kasvot 2009 - pakkausmerkinnät valokeilassa ja kamppiksen tammi-helmikuun teema on päiväysmerkinnät. Ilmeisesti meillä on nimittäin taipumusta olla välittämättä niistä päiväysmerkinnöistä vähän liian kanssa, kun 64% meistä suomalaisista on sitä mieltä, että elintarviketta voi syödä "viimeisen käyttöpäivä" -päiväyksen jälkeen ja jopa 14% antaisi myydä tuotetta sen päiväyksen jälkeen. Nyt on siis pakkaukset valokeilassa ja sivulla voi muun muassa testata pakkausmerkintätietonsa.
Onhan niissä takuulla jutun juurta, pakkausmerkinnöissä siis. Koko vuoden pääteemoiksi sivustolla ilmoitetaan päiväysmerkinnät ja niiden erot, koostumus- ja ravintosisältömerkinnät (erityisesti suola, rasva, kuitu, sokeri ja energia), lisäaineet ja alkuperämerkinnät. Minusta olisi syytä keskittyä erityisesti "hämäriin myrkkyihin", mutta eihän minulta kysytä.
Tällä hetkellä sivustolla pyörii ainakin hahmot Sinikka(-maitotölkki) ja Kaarlo(-kalapakkaus), jotka minua aika tavallakin ärsyttivät. Enkä liiemmälti diggaa sivun visustakaan, mutta sivu on ihan hyvällä asialla. Kamppiksessa ovat yhteistyössä Eviran kanssa Finlands svenska Marthaförbund r.f., Kuluttajat-Konsumenterna ry, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, Marttaliitto ry ja Suomen Kuluttajaliitto ry.
Ja sitten siihen toiseen Via-salaattiin, kun eilen lätisin toisesta. Nyt on siis vuorossa kana-pastasalaatti, joka näin meidän kesken maistui sekin oudolta. Ehkä se nyt sitten tällä kertaa oli valkoviinietikka, mikä ei sopinut palettiini?
Ruokanahan aika lailla samannäköistä settiä kuin edellinenkin, tosin pastahan oli eri mallia ja täällä joukossa lymyili pari kananpalaa. Siis nimenomaan pari ja lymyili, olisi ollut suotavaa saada pari palaa enemmänkin. Onneksi olin kaukaa viisas ja hankin salaatin kylkeen kaverin.. siitä ihan kohta.
Vähän jotain kesäkurpitsan, mangon, paprikan palaa tuolla uiskenteli, mutta salaattia? Ei. Pikemminkin kylmä pasta-ateria ja samat sanat sille toiselle "salaatille". Ihan syötävää, mutta ei tarvitse toisten hairahtaa samaan ansaan.
Niin se kaveri, jota salaatin kylkeen ostin? Saanko esitellä Suomisen Lihajaloste Oyn kumimat.. kypsää konjakkihärkää kermakastikkeella:
Niin, kastikehan oli siis ihan hyvää ja tuoksu herkullinen. Tämä mikrotettava annos löytyi yllätyksekseni Sokokselta, ja se näytti ihan hyvältä, jopa työkaveri asiasta ehti vähän innostua.. Itse härkä nimittäin oli aika pitkälti koostumukseltaan samankaltaista kuin oletan kylppärin maton olevan. Kuminen.
Olen pahoillani, se ei ollut hyvää vaikka kastike olikin. Se ei hyvällä tahdollakaan ollut hyvää. Suutuntuma oli kammottava, enkä ole aivan varma haluanko tutustua muihin saman sarjan tuotteisiin. Niistä kun löytyisi erilaisia kalkkuna, broisku yms. tuotteita, joille olisi kyllä valmisruokamarkkinoilla epäilemättä tilausta.
Mutta ei se lounas niin synkkä ollut, sillä jälkiruokailin vielä Risifrutti Goldilla ja se oli ihan oivallista - parempaa kuin se tavallinen Risifrutti.
Mozzarella-pastasalaattia Vialta ja suklaapuuroa Kokkikartanolta
Lähettänyt Hanna Takala Tunnisteet: tuotteetTaas kokeillaan, käykö tie sydämeen vatsan kautta, nimittäin HK on tuonut uusia Via-tuotteita markkinoille ja melko lailla välittömästi työkaveri kysyi olenko jo näitä salaatteja kokeillut. Pitihän sitä sitten, kun toive tuli niin läheltä ettei voinut vältelläkään asiaa. Markkinoille on tullut kolme Via-uutuutta: green thai curry, kana-pastasalaatti sekä mozzarella-pastasalaatti. Ensimmäisenä testasin jälkimmäistä, eli mozzarella-pastasalaattia.
Melko pastainen tapaus, mutta mitä muutakaan se nyt olisi voinut olla. Aineksista eniten hämmensi kesäkurpitsa, sitä en todellakaan osannut odottaa einessalaatissa. Hyvin se sinne sopi. Mukana oli snadisti outo maku, jonka loppumetreillä tunnistin aineslistan kanssa punaviinietikaksi, jota tavallisesti en käyttele. Myös maissi aavistuksen hämmensi kombossa.
Huonoa salaatti ei missään nimessä ollut, vaikka ei järin valokuvauksellista olekaan. Ensimmäisellä yrittämällä ei ollut tylsää, joskin tähän turtuu varmasti vauhdikkaasti. Kovin karskille kaverille salaatti saattaa tuntua pikkasen pieneltä annokselta, ehkä keittoa kaveriksi?
Minä popsin keiton sijasta jälkkärin, nimittäin toisen firman uutuus tökki minua samoilla nurkilla kaupassa kuin nuo Vian tuotteet. Kokkikartano kun on tuonut markkinoille suklaapuuron, joka etäisesti muistutti lapsuuden suklaapuuroja.
Ei välttämättä mitään kauneinta katseltavaa, mutta toisaalta mitä sitä suklaapuurolta voi odottaa? Tässä tapauksessa annoskoko oli järisyttävän hevi, puoletkin annoksesta olisi todellakin riittänyt, ehkä annoksen voisi jakaa kahteen pienempään yhdessä myytävään pakettiin niin olisi jälkkäriä kahdelle päivälle.
Minä lämmitin puuroa hetken, kylmänä se näytti kammottavalta vaikka Kokkikartanon sivuilla luvataankin sen olevan kylmänä syötävää siinä missä lämpimänäkin. Suklaapuurolta se maistui, ei edes niin tunkkaiselta kuin sen odotin maistuvan. Työkavereissa se sai aikaan kauhistuneita reaktioita pelkän ulkoasunsa puolesta. Ehkä ne suklaapuurot kannattaa keitellä itse..
Jos eilen alkoi subbarilta piirakkaista hölynpölyä ihanan Lee Pacen kanssa, alkaa huomenna maikkarilta vähän asiallisempaa ruokaohjelmaa Foodoon ja aivan yhtä ihanan Alex Nurmen (ja Kaisa Nikoskelaisen) muodossa. Heti kärkeen näyttää olevan luvassa scampisalaattia, kana-kookoslaksaa, lihapullia ja omenapaistosta, eli aika pitkälti lempiasioitani maailmassa!
Ohjelman sivuilla on ehkä hiukan yltiöoptimistinen lausahdus "Foodoo on ohjelma, jota seuraamalla jokainen meistä voi päästä ensi kesäksi rantakuntoon." Kaippa siinä jotain muutakin tarvitsee tehdä kuin seurata?
Kyseessä ei siis ole vain ruoka- vaan myös laihdutusohjelma, tai ehkä parempi sana olisi dieetti- ja elämäntapaohjelma. Näin kun ensimmäistäkään jaksoa ei ole nähnyt (minusta minun pitäisi päästä johonkin ruokaohjelmia etukäteen näkevään ryhmään) on vaikea sanoa onko hyvä vai huono vai hyvin huono ohjelma kyseessä, mutta minä ainakin aion ohjelman katsastaa huomenna 18:30.
Kuva: MTV3
Hei, vinkkivinkkinen! Tänään nimittäin alkaa Subilla sarja Pushing Daisies, jossa on piirakkaa ja ihanaakin ihanampi Lee Pace. Siispä leipaiseppa piirakka ja asenna itsesi Subin äärelle kympin pintaan.
Kaupan hyllyyn oli ilmaantunut ihan uutuskaisia ruokakermoja, siis niitä jotka hädin tuskin ovat kermaa nähneetkään. Eli siis Valion maustetut ruokakermat Tomaatti & vuohenjuusto sekä Kippari. Tulin ostaneeksi molempia ja pistin punaisemman testiin melko lailla heti.
Ja tottakai se testi meinasi pastaa, olen niin elämätön kun pitää noita kuivakaapin aineksia poistaa ennen kuin ne vanhenevat. Siispä..
Crash test pasta
oliivi- ja artisokkapastaa (aika pitkälti mikä tahansa muukin käy)
purkillinen ravunpyrstöjä (jotka olisivat vanhentuneet seuraavana päivänä)
1 prk Valion maustettua ruokakermaa Tomaatti & vuohenjuusto
valkosipulia
öljyä
tippa savua
Valuta pyrstöt, nakkaa niille tippa savua. Paista valkosipulia hetki öljyssä. Heitä perään pyrstöt lämpiämään ja aika pitkälti heti perään "kerma". Anna hautua, mutta tsekkaile tilannetta ettei pyrstöistä tule ihan kumia.
Keitä pasta ja syö pois yhdessä.
Ja jälleen testattu myös seuraavana päivänä lounasrasiallisen muodossa. Mutta toimiiko se? Ei, vuohenjuuston maku lyö läpi siinä määrin, että maku on tunkkainen. Ja kyllä, sen erotti savusta huolimatta. Tunkkainen vuohenjuuston maku - ja minä sentään rakastan vuohenjuustoa!
Kippari on kokeilematta, eiköhän siitäkin.. pastaa.
Tein tässä taannoin virhearvioinnin kaupassa, kuumeessa kun olin, ja poistin hyllystä misokeittoa muotoa instantjauhe. Ei siis sitä tahnaa, jota sen pitäisi olla. No, onneksi paketissa ei ollut kuin neljä pussia, joista osan sain sujuvasti menemään parannussoppaan ja osan tähän.
Misoinen merenherkkupastaOli aivan kelpoa seuraavana päivänä eväänäkin, kuten kuvasta näkyy.
fusillimallista pastaa
paketillinen erilaisia mereneläviä, pakkasesta
snadisti oliiviöljyä
2 pussia instanttimisoa
valkosipulia
Sulata merenhetelmät, valuta ne ja lyö marinointiastiaan tms. Heitä perään pikkasen öljyä, misojauheet ja valkosipuli. Anna marinoitua kunnes nälkä kasvaa käsittämättömäksi.
Nakkaa marinoidut merenherkut kuumalle pannulle ja anna lämpöä viitisen minuuttia. Sitten nakkaa kansi päälle, lämpö pois ja anna olla viisi minuuttia itsekseen. Keittele tässä samalla pasta. Sekoita ja tee hyvin!
Viime toukokuussa kirjoittelin, kuinka Starbucks kysyy ideoita kaikilta eli antaa kaikkien osallistua tuotekehitykseensä. Nyt Suomen Lähikauppa Oy eli entinen Tradeka on lähtenyt samalle tielle ja perustanut Neuvonantajat-sivuston.
Sivustolla kysytään tammikuussa mistä on maailman parhaat lähikaupat tehty? On mahdollisuutta keskustella, äänestää, tehdä aloitteita.. ei ollenkaan huono kehityssuunta mielestäni. Rekisteröityneenä käyttäjänä on mahdollisuus saada YkkösBonuksia, jos on aktiivinen - olettaen tietysti, että käyttäjällä on YkkösBonus-kortti.
Tervetullutta kehitystä!
Ihan parasta, mitä pitkään aikaan on tullut vastaan. Big Kitchen with Food with Julian, ihan ensiluokkaista kokkausviihdettä. Chef Julian on käsittääkseni 5 vee, ja jokaisen jakson myötä luontevampi ja toimii paremmin kameran edessä.
Tässä pitäisi olla videota:
Katsotaan mitä tuleman pitää jatkossa.
Kipeänä ollessani tuunasin taas ötkeriä eli Dr Oetker -pizzaa. Tällä kertaa lihanhimoissani Casa di Mama -sarjan Trio di Carnen eli kolmen lihan pizzan. Lihathan ovat siis pepperoni-salamia, kinkkua ja jauhelihapullia. Tuunaus oli tällä kertaa jälleen hyvin helppo lisäys, höyläsin parit parmesaani lastut pinnalle ja ripottelin vähän pestoa juhlan (flunssan) kunniaksi mukaan.
Rasvan juhlaa.
Yksi ehkä parhaita puolia tamperelaisessa Wokwok-ravintolassa ovat sen take away -rasiat - ne kun ovat sellaisia rasioita mistä elokuvissa nautitaan kiinalaista. Suomalaisista kiinalaisista ei ikinä saa sapuskaa sellaisissa rasioissa!
En ikuisuuksiin ollutkaan käynyt Wokwokissa, mutta sunnuntain kunniaksi käväisin hakemassa jotakin hyvää missä oli paljon lihaa. Viimeksi kun Wokwokissa kävin, siellä ruoka vielä lämmitettiin mikroaaltouunien armeijalla, mutta nyt se valmistettiin silmieni edessä ihan wokkipannulla. Pisteet siitä.
Ei pässimpää sapuskaa, ja koska olin niin ahne, otin superboksin ja sain kaksi rasiallista tavaraa. Toinen rasia jäi maanantain lounaaksi, mikä oli hyvä sekin.
Hyvä ja nopea paikka, ruoka varsin maistuvaa. Sinne vaan sapuskalle kaikki! Ja niin, tietysti kyseiset rasiat..
Hei lukijat Lahdessa, nyt on teidän vuoronne porkkanamafiosoida! Nimittäin tämän viikon perjantaina järjestetään Lahden ensimmäinen tempaus Winebar Radalla, illalliselle pöydän voi varata numerosta 03-7822 848.
Tapahtuma alkaa klo 11, eli hyvinkin lounasaikaan ja sitä jatkuu aina sulkemisaikaan asti (klo 02:00). Menu tulee noudattelemaan illan teemaa eli ekstrahuomiota luvassa porganoijille! Illan ikäraja tulee ottaa huomioon, päivällä ja alkuillasta nuoret ovat tervetulleita vanhempien seurassa, mutta illalla noudatetaan K-18 rajaa.
Luvassa on livemusiikkiakin!
Jo jonkin aikaa olen halunnut kotikeittiössäni tai siis suurenmoisessa suurkeittiössäni tehdä pastramia ja nyt olen ensimmäisen koettelemuksen hoitanut. Lähdin lähestymään hommaa Välimäen Hansin ohjeella, joka löytyy Ruokalasta.
Hankin lähikaupastani Stockmannilta naudan sisäpaistia, luomuna tietysti ja pistin pastramit tulille.
Ensiyrittämäksi ihan jees lopputulos, aion tosin ensi kerralla hankkia kapoisamman palan paistia jne. Mutta homma toimi siis kohdallani näin:
Pastrami
reippaasti naudan sisäpaistia luomuna (ei sitä kannata ruveta tekemään, ellei sitä tee jotain kiloa kerrallansa)
pippureita (ja minä käytin muutamaa maustesekoitusta, koska ei ollut muuta kuin mustaa pippuria)
suolaa
vettä
Paista ensin pikaisesti lihan pinnat kiinni ja sujauta liha neljäksi minuutiksi savustuspussiin. Sen jälkeen hiero lihaan pippureita. Pistä 175 asteiseen uuniin, kunnes se saavuttaa 52 asteen sisälämpötilan. Tämän jälkeen upota se hyvin suolattuun veteen ja laita jääkaappiin vähintään yön yli. Leikkaa ohuen ohuita viipaleita ja popsi parempiin suihin.
Henkilökohtaisesti naatiskelin omat siivuni pecorinon ja peston kanssa, sinä voit kehittää oman ratkaisusi tietysti.
Ruokakulttuurikuntoilun ja uuden vuoden nimissä kävin eilen lounastamassa ensimmäistä kertaa ravintolassa, jossa minun on pitänyt käydä jo iäisyyden ajan. Valintani kohdistui ranskalaistyyppiseen ravintolaan nimeltä Tampereen Kauppahallin Neljä Vuodenaikaa, olen siitä aiemminkin tiemmä maininnut muutamaan otteeseen.
Kävimme siis työkaverini kanssa kiireiseen lounasaikaan nauttimassa ilmeisesti "ensi-iltaruokaa" tai näin ainakin pöydässä kuulimme, ettei kyseistä tonnikala-haukimureketta oltu aikaisemmin tarjoiltu. Sen kanssa tarjoiltiin provencenkastiketta ja yrttiperunasosetta hintaan 9,40€. Annokseen kuului myös pieni, mutta makoisa ja tuore alkusalaatti ja minä kruunasin aterian vielä L´Aubeloise-juustolla. Kaikesta tästä en ikävä kyllä ehtinyt saada täpötäydessä minimaalisessa ravintolassa kuvaa, nälkäkin oli järkyttävä kun lounaan aika oli venähtänyt liki tunnilla eteenpän ;)
Palvelu oli vauhdikasta, mutta ihanan ystävällistä ja tunnelma oli täydellisen Keski-Eurooppalainen kun ympärillä sinkoili suomen lisäksi ranskaa ja englantia, läheisyys lämmitti ja homma luisti kuin rasvattu! Suosittelen ihan hillittömällä lämmöllä tätä kokemusta, jonka muuten merkkasin itselleni kulttuurikuntoiluksikin - olihan kyseessä uusi ravintolakokemus itselleni.
En malttaisi odottaa mitä ihanaa heidän listaltaan jatkossa löytyy. Avoinna paikka on arkisin klo 11-16 ja lauantaisin klo 11-14.30, se löytyy hallin Hallituskadun puoleisesta päädystä ja tarjolla on perusmenun lisäksi päivittäin vaihtuva menu.
Olen pahoillani, ettei tästä nyt ole kuvaa tarjota. Mureke kuitenkin oli silkin pehmeää ja muusi upeaa!
Ruokakulttuurikuntoa kohottamaan!
Lähettänyt Hanna Takala Tunnisteet: ajankohtaista, pohdiskelu, terveys, vinkit
Nyt nimittäin kaipaan suosituksia, ehdotuksia, vihjeitä ja vinkkejä ruokakulttuurikunnon kohottamiseen ja miksi ei muiltakin kulttuurinaloilta, jos hyviä ideoita löytyy. Mieluusti ideat saisivat olla Tampereen seuduilta, sillä juuri nyt ei budjetti matkailuun ihan veny, mutta koska lukijoita on kaikkialta niin anna nyt toki ideoita muualtakin.
Kurssit, luennot, ohjelmat, kirjat, aika pitkälti you name it. Kaikki ideat otetaan vastaan. Minun kulttuurikuntoiluani voi myös seurailla ja kertokaa nyt ihmeessä, jos olette itse mukana niin voin seurailla teitä. Tulkaa ihmeessä mukaan!
Loppiaisena kulttuurikuntoilin delfinaariossa, siellä tosin en kohottanut ruokakulttuurikuntoani vaan delfiinit ovat edelleen täysissä lihoissaan ja uiskentelevat lasten ja lapsenmielisten iloksi.
Ruokahalun palauttamisoperaatio on edelleen käynnissä, vaikka kaupassa tulikin sellainen olo että jalat menee alta ja pää hajoaa. No, silti söin ihan maistuvaa lohipastaa.
Kun olen kipeänä, turvaudun varsin usein ylikypsään pastaan koska se menee luistellen alas. Nyt jätin terveeseen tapaan pastani al denteksi, selvästikin haluan taas nauttia kuluttamastani sapuskasta.
Helppo, helpompi, lohipasta
Tarvitaan:
lohta, tuoretta tahi pakastettua, kuutioina
Santa Maria Coconut Sweet Chili Saucea
valkosipulia
öljyä
kierrepastaa
Kärvistele valkosipulia jokunen tovi kuumalla pannulla öljyssä ja lisää lohi paistumaan. Kun lohi on jotakuinkin kypsää, lorauta perään reippaalla kädellä kookosmakeachilisoosia. Tässä samalla olet tietysti keittänyt pastan, valuttanut sen ja nyt lyöt senkin sinne pannulle, pyöräytät niin että kastike leviää tasaisesti ja hulautat koko hoidon lautaselle. Ripautteleppa ihan snadisti suolaa annokseen ja anna palaa!
Ihan kuin mä nyt tykkäisin mennä sieltä, missä aita on matalin. No totta hemmetissä, kun en todellakaan ole nukkunut.
Ai niin, hyvää syntymäpäivää äidille! Olet tärkeintä elämässäni.
No niin, elämä alkaa selvästi voittaa, sillä jaksoin jo seistä pidemmän aikaa hellan ääressä ja itseasiassa syödäkin lopputuloksen. Olen siis vaihtelun vuoksi ollut flunssassa ja kuluttanut lähinnä valkosipulia..
Pistin kumminkin vähän yksinkertaista soppaa tulille, kun kerran oli valmiiksi kypsää kalkkunaa pakkasessa ja johonkin niitä valkosipuleita oli hyvä tunkea.
Parannussoppa
kypsää kalkkunaanuudeleitavalkosipuliatuoretta chiliätuoretta inkivääriäinstantmisokeittopussivettäöljyä
Keitä nuudelit, valuta ja huuhtele kylmällä vedellä. Paista pikaisesti pilkottua valkosipulia, chiliä ja raastettua inkivääriä pannulla, lisää kalkkuna lämpiämään myös. Kiehauta vesi ja lisää misopussi siihen, voit toki käyttää misotahnaakin, lopputulos on epäilemättä parempi. Lisää kalkkunan kaveriksi nuudelit ja sitten neste. Imaise kitusiisi.
Minun sopassani valkosibbeä, chiliä ja inkivääriä oli hullut määrät, liemi poltteli mutta niin sen oli tarkoituskin.
Hyvää synttäripäivää Leipä!
Leivän kolmas arvonta eli joulu- ja synttäriarvonta on nyt hoidettu jaloista pyörimästä ja voitto napsahti arvalle, jonka pisti mukaan nimimerkki krutonki!
krutongin palautteessa toivottiin muun muassa lisää ruokamatkustusta ja ravintola-arvosteluja, vähän epätavallisempia ruokakokemuksia. Epäilemättä jotain sellaistakin on tulossa.
Synttärien kunniaksi minun piti leipaista kokoon muffinsseja, mutta parin päivän kuumeilu ja nielussani majaileva santapaperiin kääriytynyt kaktuksen ja pallokalan muodostama pariskunta ei juuri nyt diggaa ruokakokemuksista yhtään.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
