Dijonilaista perunateatteria

Olen varsin vast'ikään rakastunut Dijonsinappiin ja oikeastaan löytänyt perunat elämääni uudelleen sen taannoisen paaston myötä. Oli vain ajan kysymys koska yhdistäisin nämä kaksi asiaa. Siten päädyttiin sitten melkoiseen draamaan.

Dijonilainen perunateatteri

5 keskikokoista jauhoista perunaa
3 tl Dijonsinappia
loraus oliiviöljyä
useampi vääntö Meiran Lämmin Sisilia -maustesekoitusta
2-3 valkosipulinkynsiä
hyppysellinen savusuolaa
pari hyppysellistä parmesaania

Pese perunat hyvin, älä kuori. Leikkaa perunat haarukkapalan kokoisiksi. Nakkaa palat öljyttyyn vuokaan.

Sekoita sinappia, öljyä, valkosipulin kynnet murskana sekä mausteet keskenään. Raasta myös joukkoon vähän parmesaania. Maistele tahnaa välillä ja lyö sekaan aineksia sen mukaisesti, oma maku paras maku. Kaada tahna perunoiden päälle.

Levitä tahna perunoille ronkisti paljain puhtain käsin, sekoita kunnolla niin tahna perunoihin.

Paista 35-40 minuuttia 220 asteessa, käy pari kolme kertaa sekoittamassa perunoita.

Kehittämiskelpoinen lisuri, jonka variaatiot tulevat taatusti pyörimään minun keittiössäni. Ehkä pitää näyttää vähän Dijonsinappia myös murskepotuille.

Allergiaviikko: ruoka-allergiatori tulee taas!

Hyvää allergiaviikkoa kaikille!

Viime vuonna järjestettiin Tampereella Ruoka-allergiatori 5. huhtikuuta ja nyt vastaava tilaisuus on aukeamassa jälleen! Tällä kertaa tarjolla on neuvontaa, tuote-esittelyjä ja maistiaisia: mukana muun muassa Dammenberg ja Runsaudensarvi. Tilanteessa esitellään myös Erimenu-verkkopalvelua.

Kaikki tämä tarjolla siis keskiviikkona 1.4. klo 12-16 Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistyksen toimistolla Kyllikinkatu 9:ssä (Tammelan torin laidalla). Toimistolla on muuten avoimet ovet tiistaina 31.3. klo 15-18, tarjolla tietoa siitepölystä, allergisesta nuhasta, astmasta ja ruoka-allergiasta, myynnissä allergialeivonnaisia.


Näytä suurempi kartta

Poiketkaahan paikalla, viime vuotinen tilaisuus oli ainakin melko kelpo!

Alkava viikko on siis järjestyksessään 11. allergiaviikko ja tarjolla on Tampereella edellä mainitun yhdistyksen toimesta myös yleisöluento Vanhemmuuden haasteet allergiaperheessä pääkirjasto Metsossa torstaina 2.4. klo 18-20 eli ehtii töiden jälkeenkin! Metsohan löytyy Pirkankatu 2:sta.

Myös muualla tapahtuu, esimerkiksi Turussa tiistaina 31.3. klo 18 alkaen luentoja pääkirjastolla muun muassa aiheesta Välttäminen vai siedätys ruoka-allergian hoidossa, Kouvolassa keskiviikkona 1.4. klo 18-20 yleisöluento Ruoka-allergia Kansallisen allergiaohjelman näkökulmasta Kouvola-talon auditoriossa.

Parhaillaanhan vietetään teemavuotta, jossa haetaan uutta suuntaa allergisille. Tavoitteena on parantaa allergisten ja astmaa sairastavien elämänlaatua!

Aiheeseen liittyen:
Ruoka-allergiatori Tampereella 5.4.
Ruoka-allergiatorin anteja
Kingstate Tampere Tasting Club suklaakurimuksessa
Dammenberg ensimmäinen Reilu suomalainen suklaatehdas
Allergiaoireita julkisissa kulkuvälineissä

Juuri nyt kulttuurikahvila Hertassa Tussikerho!

Jos on tänään Tampereella tekemisen puutetta ja vähän ehkä kahvilahammastakin kolottaa, niin suuntaa ihmeessä askeleesi kohti Kahvila Herttaa, jossa parhaillaan kokoontuu Tussikerho nyt kolmatta kertaa!

Aikuisuudessa on nimittäin se hyvä puoli, että voi ihan luvan kanssa tehdä tiettyjä asioita kuten piirtää pöytään. Eikä kannata kantaa huolta siitä, etteikö osaisi piirtää, Tussikerhossa ei moisesta pikkujutusta välitetä. Kaikki ovat tervetulleita!

Hertassa on tarjolla rehellistä pannukahvia ja muita kahveja, teetä 67 laatua ja onpahan reilua kaakaotakin. Hanasta saa Olvin keskiolutta ja kuivaa omppusiideriä. Pullossa taas olutta, siideriä tai lonkeroa ja alkoholitonta oluttakin on tarjolla. Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan limsoja voin suositella juotavaksi myös! Valikoimissa on makeita ja suolaisia leivonnaisia sekä toasteja, kaikki sopivat myös vegaaneille.

Niin, että jos nyt Tampereella tai lähiseudulla pyörittelet peukkujasi, suuntaa Tammelaan osoitteeseen Aaltosenkatu 31.


Näytä suurempi kartta

Kuva: Tussikerho

Pehmyöquadrologia

Ei kolmatta ilman neljättä, onhan monia leffasarjojakin venytetty viime aikoina quadrologioiksi: Die Hard, Indiana Jones... Tämä on nyt smoothie-eepoksen neljäs osa, joka loppua kohden kävi hieman rankaksi.

Täysin yllättäen minut kamppasi Valintatalossa mySmoothie-purkki, vadelmainen sellainen. Siemaisin sen sitten yhtenä päivänä töissä välipalaksi, eikä se ollut ollenkaan huonoa. Tuote on yllättävää kyllä taas ruotsalainen, mikähän niille länsinaapureille on näiden hedelmäjuomien suhteen tullut? Makuvalikoimassa minua kiinnostaisi maistaa passionhedelmää, persikkaa, mangoa tai granaattiomenaa. Valikoimaa on kaiken kaikkiaan kahdeksan purkin verran, tosin Valintatalossa oli vain tuota vadelmaa.

Granini-puteli joutui odottelemaan jääkaapissani hetkisen, ennenkuin muistin kiskaista sen kitusiini. Fruit Moment -juomia on kahta makua, vadelma-mansikka-banaani ja appelsiini-mango-passionhedelmä. Kuten lukuisat muut kilpakumppaninsa, se on 100% hedelmää. Ehdoton bonuspojo tulee pantillisesta pullosta! Tuotanto ilmeisesti löytyy Suomen Turusta, kaikeksi yllätykseksi.

Jaffa Smoothieta välttelin pitkän matkaa ja näemmä syystä. Vaikka yritys on kotimainen, juoma tuotetaan Saksassa ja sen tuotesisältö on ehkä epäilyttävin kaikista näistä smoothieista joita tässä quadrologiassa on tullut kokeiltua - puhumattakaan säilymisajasta. Maku on sekin ikävä kyllä teollinen ja ikävä. Olen siitä aikalailla pahoillani, kävi tämä testailun loppu rankaksi.

Nyt on niin monta tuotetta käyty läpi, että hieman ihmettelen jos jotain vielä vastaan tulee tässä lähiaikoina. On myös kertynyt pienten putelien armeija, joista pitää keinolla tai toisella päästä eroon tai säilöä niihin jotain kivaa. Nyt on taas aika kaivaa oma blenderi esille.

Lisää samasta aiheesta:
Ei-niin-viattomat pehmeät juomat
Ah niin viatonta tuotetestausta
Smoothie-eepos venyy trilogiaksi

Vähintäänkin viehättävää rievächettaa

Tiedättekö, mikä ei välttämättä ole parhain mahdollinen ruoka jos aikoo syödessään katsoa Greyn anatomian jakson, jossa tyypiltä uupuu valtava osa kasvoista? Se on tämä tomaattipapubruschetta - vaikka tämä olikin erinomaisen hyvää. Kehoittaisin katsomaan jotain muuta kuin sairaalasarjaa, jos tv:tä sattuu katsomaan syödessään.

Taannoisen rievän jämät piti käyttää johonkin ja kuiva-ainekaapissa oli myös jotakin, minkä parasta ennen -päiväys alkoi olla turhan lähellä. Siispä illalliseksi valmistui bruschettaa.

Rievächetta

puolikas rievä (kakko tai mikä ikinä)
5 kynttä valkosipulia
1 prk GoGreen Mixiä
1 prk meksikolaisittain maustettuja tomaatteja
mustapippuria
paprikamaustetta
basilikaa
öljyä
merisuolaa

Valuta papumix ja tomaatit, voit ottaa tomaateista mehun talteen vaikka keittoa tms. varten.

Leikkaa leivästä mahdollisimman suuria siivuja, noin sentin paksuisia. Sivele niihin oliiviöljyä ja paahda uunissa 10 minuuttia 200 asteessa.

Samaan aikaan kuumenna pannulla öljyä, lisää 4 valkosipulin kynttä siivuina, mustapippuria ja paprikamaustetta. Anna niiden hetki tekeytyä keskenään ja lisää sitten joukkoon valutetut papumix ja tomaatit. Kun leivät ovat rapsakoituneet, voit lisätä tomaattipapusekoitukseen basilikan ja ottaa leivät uunista. Ennen kuin lisäät tomaattipapusekoitusta leiville, leikkaa se viimeinen valkosipulin kynsi kahteen osaan ja hiero leipien pintaan. Sitten voit annostella tomaattipapusekoituksen päälle.

Mausta koko komeus suolalla ja ohjaa kohti ääntä.

Erinomaisen hyvä tapa käyttää ylijäämärievää, melko hyvä lohturuoka kun elämä murjoo, mutta tähän hätään en nyt osaa suositella sopivaa tv-sarjaa Greyn anatomian sijaan.

Siellä missä katkarapuja rakastetaan

Saattaa etäisesti näyttää siskonmakkarakeitolta, mutta ei kuitenkaan ole sitä. Lainasin tässä taannoin kirjastosta kirjan, jonka olen maininnut pari kertaa aiemminkin, eli Sieltä missä pippuri kasvaa ja inspiroiduin eräästä sen reseptistä, mutta tulkitsin sitä vapaudella.

Kirjan vietnamilaisen keittiön osassa, jossa kokkaillaan Hoan kanssa, on resepti katkarapu-siitakesienikeitolle. Katkarapuja eri muodossa kuin yleensä, pakko säveltää!

Katkarapukeittoa sinisestä keittiöstä

2 pientä porkkanaa
1 pieni palsternakka
200 g kukkakaalia
100 g raakoja katkarapuja
2 raakaa kampasimpukkaa
1 rkl kalakastiketta
1/2 tl sokeria
1/4 tl mustapippuria
1/2 tl suolaa
8 dl vettä
1-2 tl korianteritahnaa
1 tl kasvisliemijauhetta (luomu)
öljyä

Pese ja pilko porkkanat, palsternakat ja kukkakaalit.

Poista ravuista kuoret ja suolet, ja surauta tahnaksi kampasimpukoiden, kalakastikkeen, suolan, mustapippurin ja suolan kanssa. Pyörittele varovasti tahnasta pullia.

Kuumenna kattilan pohjalla öljyä sekä korianteritahnaa. Lisää porkkanat, palsternakka ja kukkakaalit. Kuullota hetken aikaa, samaan aikaan voit vedenkeittimessä tms kiehauttaa veden. Lisää kiehuva vesi kasvisten päälle ja nakkaa mukaan kasvisliemijauhe. Anna kiehua semireippaasti kunnes kasvikset eivät ole enää liian napakoita vaan eivät liian löysiäkään. Tiedäthän?

Aivan viime metreillä paista katkarapupullerot pikaisesti öljyssä, kun ne eivät ole enää harmahtavia ja läpikuultavia vaan vaaleanpunaisia, ne ovat valmiita. Pyöräytä ne pannulta keittoon. Imaise suuhusi!

Mikäkö tässä sitten on eri tavalla? No, alkuperäisessä reseptissä ei käytetä palsternakkaa, korianteri on tuoretta, keittoon lisätään myös kevätsipulin varsi, kampasimpukkaa ei tule palleroihin, pallerot pyöritetään siitakesienten lakkeihin ja ne täytetyt lakit höyrytään kypsiksi paistamisen sijasta.

Alkuperäisen reseptin keitto on varmasti aivan yhtä hyvää, minä en vaan voinut lähteä kauppaan hakemaan siitakkeita ja höyryttäminen ei nyt vaan tuntunut mun jutulta tätä tehdessä. Olisi ne epäilemättä valmistuneet siinä kasvisten kiehumishöyryssä kyllä.

Omena on Vuoden luomutuote

Vuoden luomutuotteeksi on valittu Raikastamon Omena-täysmehu, onnittelut siitä!

Palkinnon saajan valitsi Luomuliiton nimeämä asiantuntijaraati ja voittaja julkistettiin Luomupäivillä täällä Tampereella. Tämän lisäksi annettiin kolme kunniamainintaa: Ikaalisten Luomulle Ruokakesko Oy:n kanssa tuotetusta luomuherneenversosta, Bioferme Oy:n smoothielle (jota täälläkin on testattu) sekä Finnamylin mustikkakiisselille.

Oli muuten neljäs kerta kun valittiin Vuoden luomutuote. Olen tuota mehua maistellut easyFairs Fastfood & Café -messuilla, eikä muuten ollut huonoa.

Kevät toi kevät toi jäätelöt!

Taitaa olla korkein aika avata jutustelu kevään uusista jäätelöistä, eikö vain? Sain nimittäin easyFairs Fastfood & Café -messuilla käsiini tietoa uusista jäätelöistä ja kohtapuoliin niitä alkaa ilmaantua kauppoihinkin.

Aloitetaan hipaisemalla hieman GB Glacen pintaa, antakaahan kun esittelen teille Noggerin.

Noggereita tulee kahta makua iloksemme, Nogger Classicia ja Nogger Mintiä (kuvassa), jota ilokseni olen saanut kokeilla. Molemmissa on nougatsydän, vähän kingismäiseen tyyliin - paitsi suurempana. Classic on ollut suosittu Ruotsissa ja Mint Tanskassa, jotain sen tyylistä olenkin pienenä eräästä tanskalaisesta jäätelöautosta saanut. Noggereille isoa plussaa siitä, että ne sisältävät vain luontaisia maku- ja väriaineita.

Eikä ole kysymys mistään jättipuikoista, noin 90 millilitran makupala.

Pienenä täkynä, GB Glacelta tulee myös uutukainen Magnum, Temptation Chocolate, joka sisältää tumman suklaakuorensa alla maitosuklaajäätelöä, valkosuklaan paloja, brownien paloja ja pehmeää suklaakastiketta. Voisin näin suklaaholistina kuvitella, että joitain tarpeita se tulee tyydyttämään.

Aikaisemmin messuantia on tullut esiin smoothieiden merkeissä.

To be continued..

Sievä rieväpurilainen

Useimmiten yksinkertaisimmat asiat ovat elämässä parhaita, niin tämäkin hyvin yksinkertainen herkku. Kävin hakemassa rievän ja jalostin sen pikaisesti purilaiseksi.

Tämä pikkupurilainen (neljännes rievää :P) pelasti hassun päivän olemalla yksinkertaisuudessaan ihanan maukas. Kotimaiset maut kohtaavat yllättävän eksoottisen maun...

Rieväpurilainen kahdelle

puolikas rievä
200 g luomua naudanjauhelihaa
suolaa
mustapippuria
loraus klassista vichya
siivuja Kolatun kuttucheddaria
Heinzin Curry Mango Saucea
voita


Sekoita jauheliha, suola, pippuri ja vichy pihvitaikinaksi, anna tekeytyä jokusen tovin ja paista kahdeksi melko isoksi pihviksi voissa. Lyö pihvi halkaistun neljännesrievän väliin, siivutettua kuttucheddaria päälle sulamaan ja koko komeuden kruunaa Curry Mango Sauce.

Om nom nom! Tiesin jo mielessäni, että tämä olisi hyvää ja sitä se oli. Niin hyvää, että saa luvan venyä lounaaksikin, vaikka eihän se piffi mikrottamista rakasta.

Tässä tämä sievä rieväpurilainen.

Syö juo capellini gratiini

Koettelin Cook & Eat -blogin reseptiä Capellini Gratin ja sen pariin täytyy kyllä vielä myöhemmin palata, sillä ensimmäinen vedos ei ollut aivan sitä mitä halusin.

Jälleen muutin snadisti mausteita, sillä paprikamausteen sijasta käyttelin Murskepotuista ja Minttu lemppasi Villen -kaakaosta tuttua cacao & chili -maustetta.

Capellini gratiini valmistuu palttiarallaa näin:

3 hengen nippu Capellini-pastaa
1 prk kermaa (pieni)
reilusti vastaraastettua parmesaania
hippusen vastaraastettua muskottipähkinää
kunnon tujaus Santa Marian cacao & chili -maustetta
mustapippuria
savustettua merisuolaa
öljyä

Keitä pastaa sen verran, että se kiertyy kauniisti kerälle.

Sekoita kerma, valtaosa juustosta sekä mausteet.

Öljyä muffinipelti (n 8 koloa siitä tuolla pastamäärällä). Pyöritä valutettua pastaa haarukan ympärille ja liu'uta muffinipellin pesään. Kaada kuhunkin pastapesään vähän maustekermaa. Ripottele myös loput juustot pesien päälle.

Paista 220 asteessa 5-10 minuuttia, kunnes pesät ovat kauniisti gratinoituneet.

Tällä lisurillahan on siis näyttävyyspotentiaalia lautaselle kivasti, ja onnistuessaan täydellisesti ovat varmasti mukavan rapsakoita. Minun olisivat saaneet olla vähän kauemmin uunissa, pohjat eivät olleet vielä täydellisesti kasassa.

Ruokaisia romaaneja: Maun fysiologia

En suostu luovuttamaan Ruokaisien romaanien lukupiirin kanssa, joten nyt kutsunkin teidät kaikki lukemaan seuraavaa kirjaa ja keskustelemaan siitä huhtikuun 20. päivästä alkaen! Teos on Anthelme Brillat-Savarinin Maun fysiologiaa ja mukaan voi ilmoittautua jälleen lukupiirin tapahtumasivulla.

Allekirjoittanut emännöi tämän session ja toivoo mukaan uusia naamoja vanhojen ohella. Kirja on minullekin toistaiseksi tuntematon, joten jännittävää tutustumista on luvassa. Tulkaahan mukaan!

Poikkea siis jo tänään kirjastossa tai kirjakaupassa tai kaverin kirjahyllyllä ja tutustu Maun fysiologiaan.

Kirjoituseväskilpailun voittaja on...

Kirjoitusevästen kilpailun voittaja on Anni! Hänen vastauksensa kuuluu näin:

Leivoin itse kaikkiin kirjoituksiin leipää edellisenä päivänä. Se rentoutti ja sain kivasti poistettua stressipaineita alustamalla väkivaltaisesti taikinaa. Koetilanteessa oli ihana syödä itseleivottuja kierresämpylöitä, joissa oli sisällä tomaattipyrettä, juustoa ja yrttejä. Sämpylöissä oli vielä kaikenmaailman jyviä ja siemeniä. Kirjoitukset olisivat voineet ehkä mennä paremmin, mutta ruokavalintaani arvostan vielä näin seitsemän vuoden jälkeenkin. :) Lisäksi mukana oli pastasalaattia, pähkinöitä, vettä ja pari palaa tummaa suklaata. Koskaan en saanut kaikkia eväitä syötyä mutta parempi liikaa kuin liian vähän.

Tykkäsin siitä, että haettiin rentoutusta kirjoitusta edeltävänä iltana ja tehtiin asiat itse - leipominen myös oli se juttu.

Muidenkin vastausten joukossa oli erityisen kelpoja, kirjoitusteemoittain syöminenkin oli ihana idea!

Eli Anni lähetähän yhteystietosi minulle, onnistut kun lähetät sähköpostia Gmail-osoitteeseen nickille jammamamma. Kerron palkinnon muille sitten kun Anni on sen vastaanottanut.

Sitten toisiin asioihin: Kertokaahan minulle, miten ihmisen tulisi säilöä ylijäämätortillansa niin, etteivät ne homehdu?

Rakkautta kanssabloggaajille, tsekkaamisen arvoisia blogeja

Koska on perjantai ja kevätpäiväntasaus, niin ajattelin arvostaa tänään kanssabloggaajiani (olenhan tehnyt niin ennenkin). Eli toisin sanoen haluan linkittää muutamia kivoja kotimaisia ruokablogeja teille.

Hedelmäpommi pyörii jo reilusti kolmatta vuotta ja on pirtsakoissa väreillä ja valokuvilla toimiva ruokablogi. Parikymppisen neitokaisen käsissä syntyy lähinnä lihatonta ja laktoositonta, mutta kategorioissa löytyy muun muassa broileria ja kalaakin. Kun pääsiäinen nyt on tulossa, niin tsekatkaapa kategoria pääsiäinen.

La fille du vent -blogi pyörii Zucchinin voimalla, ensimmäinen vuosi tulee täyteen tulevassa toukokuussa. Zucchini on opiskelija ja bloggaa ruoasta, juomasta, kirjallisuudesta, kulttuurista ja kulttuureista. Postikategorioista löytyy kiehtova viini.

Ituhipin köökkiloki on Aaltoneidon projekti motivoida hänet itsensä kokkaamaan ja leipomaan useammin itse. Reseptit ovat joko täysin vegejä tai lakto-ovo-vegetaristisia. Kategorioista löytyy muun muassa käsittääkseni haasteellinen fennovegaanisten reseptien setti.

..little baby nothing on tämän vuoden hedelmiä, jonka kirjoittajalla on oikeat onnistumisen ohjeet! Runsaasti rasvaa, suloisesti sokeria ja sitä rataa - kuulostaa mielenterveysvaikutteiselta. Kannattaa tsekkailla vaikkapa kategoria gluteeniton makea.

Perillassa sen sijaan leivotaan, on leivottu tämän vuoden alusta lähtien. Postauksia saattaa olla vähän, mutta pelkästään kuvat leivonnaisista ovat jo hyvin herkullisen näköisiä! Leipomisista poikkeaa kategoria salaatit.

Ja hei kaikki te, joita en nyt linkittänyt: diggaan teistäkin! Tykätään toisistamme.

Otin pienen vapauden käyttää jälleen blogeista kuvaa, niiden oikeudet siis kunkin blogin omistajalla.

Ei keppiä vaan Porkkanaa Joensuulle 25.3.

Porkkanamafian ravintolaiskut jatkuvat! Tällä kertaa huomio Joensuu!

Ensi viikon keskiviikkona, eli 25.3. Joensuussa hotelli-ravintola Wanha Jokela on kohteena. 90% tapahtumapäivän lisätuotoista tullaan käyttämään Wanha Jokelan ympäristöystävällisyyden parantamiseen, se on hieno prosentti sekin.

Luvassa on ohjelmaa, niinkuin monissa muissakin tempauksissa: päivällismusiikkia pianolla, tulennielentää, huiluimproja, The Bony Coyotes ynnä muuta. Ovet aukeavat puoliltapäivin ja ilottelua jatkuu kolmeen asti aamulla. Keittiö on auki kymmeneen, mutta sen jälkeen voi jatkaa tietysti nestepainotteisella dieetillä!

Vegaanit on huomioitu Porkkanamafia-menussa.

Jälleen kerran voi ilmoittautua etukäteen Facebookissa tai olla ilmoittautumatta ja yllättää kaikki.

Ilahduttavasti näitä tapahtumia on ruvennut ilmaantumaan ja ympäri Suomea, eikä vain pääkaupunkiseudulla. Oulussa kannattaa olla valppaana toukokuussa.

PS. Muuta ilahduttavaa pientä ruoan ja kirjojen maailmasta: vuonna 2005 vapauttamani Gourmetkokkaus for Dummies on taas jatkanut seikkailuaan!

Lisää aiheesta:
Porkkanointia Turussa kolmessa kohteessa 14.3.
Porkkanamafiointia 6.-7.2.
Porkkanaa Lahdessa 16.1.
Porkkanoitiin Europassa lisämyyntiä viitisen tonnia!

Tuunakeittoa lounasaikaan

Tuunailin eräällä lounasajalla työkaverini minulle suosittelemaa valmiskeittoa, eli Arlan Kelda-sarjan Chicken Caribia. Keldan sivuilla soppaan kehoitetaan lisäämään vaikkapa paistettuja broilerisuikaleita, mutta eihän meidän toimistokeittiön välineistöllä mitään suikaleita paisteta. Askartelun sijasta piti tyytyä toiseen valmistuotteeseen, joka osoittautui erinomaiseksi valinnaksi: Lagerbladin pannupaistetut kananpojan limekookospullat!

Yhdessä nämä kaksi tuotetta muodostivat melkoisen maistuvan duon, en olisi uskonut eineksestä lähtevän noin hyvää makukokemusta. Pakastetut pullat kun nakkasi kylmästi soppaan ja koko komeuden mikroon toviksi, niin hetkisen kuluttua sitä vietti erinomaisen hyvää eineslounaria. Tai oikeastaan kahta, sillä soppapurkista riittää hyvin kahdelle (ehkä jopa kolmelle) lounastauolle ja pullista nyt ihan takuulla riittää kolmelle kerralle.

Että sellaista tuunakeittoa tällä kertaa.

Fiesta! Muchos yeah right

Tampereella Keskustorin Hesburgerin yhteyteen avattiin tässä taannoin Fiesta-ravintola, eli käytännössä tortillatiski. Käytiin sieltä sitten työkaverin kanssa hakemassa vähän lounasta ihan yhtä taannoin.

Fiestan idea on hieman subwaymainen, tiskin toisessa päässä tilataan quesadilla, taco, burrito tai salaatti ja sitten sitä rakennellaan matkalla tiskin toisessa päässä sijaitsevalle kassakoneelle. Sitten vähän mietitään, että otetaanko sen minkäikinä kanssa ranskiksia vai nachoja vai ollaanko kokonaan ilman.

Kuulostaa ihan hyvältä eikö? Tiesittekö, että juusto quesadillassa on lisätäyte eikä oletus? Siihen nähden, että queso on juustoa, niin melko ennenkuulumatonta minun mielestäni. Toki lähetin palautetta ja toivon, että se otetaan huomioon.

Tietysti minusta on myös ryöstö ottaa jokaisesta lisätäytteestä 40 senttiä lisähintaa ja lihoista sekä juustoista kokonainen euro. Meinaan jos vertailukohtana pitää sitä subbaria.. kasvikset saa vaikka kaikki ilman lisämaksua, tuplalihasta ja juustosta toki tulee lisähintaa. Melkein naapurissa on Subway, suurin piirtein samalla rahalla saa palttiarallaa kahden aterian verran tavaraa.

Niin, minä siis tietysti valitsin quesadillan, broiskua, juustoa ja guacamolea. Ihan kiva, mutta täytettä oli niin naftisti, että valtaosa oli vaan tortillaa. Työkaveri valitsi burritot ja kun toimistolle päästiin takaisin, burritojen paperi oli liimautunut tortillaan kiinni. Kiva, kuituja!

Ehkä tuo tuosta. Alkukankeutta ehkä?

Onneksi on tuota runsasta lounaspaikkatarjontaa toimiston läheisyydessä muutenkin ja omilla eväillä pärjää pitkälle. Pakkohan tämä oli kokeilla.

Mölkkäriset quesadillat

Tottakai minun näppituntumametodillani jää asioita yli ja eilisen ohratosta jäi toki yli ohraa valkosipulilla ja mausteilla. Katsoin parhaaksi lyödä sen yhdessä muutaman kaverin kanssa lätyn väliin, sillä minä rakastan quesadilloja. Täyte on sen verran mölkkäristä, että..

Mölkkädillot


4 organic multigrain tortillaa
2/3 purkkia GoGreen Salsaa
1½ dl soijasuikaleita
1½ dl vettä
currya
paprikajauhetta
1½ dl ylijäämäohrattoa
reippaasti raastettua cheddaria
suolaa


Keitä soijasuikaleita 3 minuuttia vedessä, johon lisäät reippaalla kädellä curryjauhetta ja paprikajauhetta. Reippaalla kädellä! 3 minuutin jälkeen valuta ja purista ylimääräinen vesi pois, sekoita suikaleiden joukkoon salsa sekä lämmitetty ohratto.


Annostele kahden tortillan päälle soijasuikalesalsaohratto ja kunnon kouralliset cheddaria. Pistä toiset tortillat päälle ja purista kunnolla yhteen. Paista paistinpannulla kunnes juusto sisällä on sulanut ja tortillat ovat rapsakoituneet. Aja pizzapyörällä neljään tai useampaan osaan ja syö pois.

Ja sellainen oli mölkkädillojen tarina. Jos korvaat cheddarin vaikkapa Cheezlylla, saat vegemmät näistä. Tosin en takaa Cheezlyn toimivan yhtä hyvin kuin cheddarin.

Toiset rakastuu ohrapirtelöön ja toiset ohrattoon

Olen nyt täydellisen ihastunut siihen täysjyväohraan ja annoin sille mahdollisuuden ohraton muodossa. Vaikka eihän minulla tietenkään ollut valkkaria, koska tuhosin kaiken alkoholin ennen erästä paastoa. Ei se estänyt ohraton tekemistä millään muotoa.

Eikä tämä nyt muutenkaan ollut mitenkään perinteisen risoton kaltainen, sillä kuka nyt maustaisi risoton wasabisesamilla?

Jaappanisävytteinen ohratto

täysjyväohraa
kuumaa kasvislientä
valkosipulin kynsiä
wasabi & sesam -maustetta
öljyä

kampasimpukoita
hunajaa
soijakastiketta

suolaa, pippuria

Kuumenna öljy laakeassa pannussa tms. Kuullota valkosipuli ja wasabi & sesam -mauste. Lisää ohra ja kuullota vielä hetki. Ala lisätä kuumaa kasvislientä vähän kerrallaan. Jos haluat käyttää valkoviiniä, lisää sitä ennen kasvislientä. Aivan kuten risotossakin, anna lisätyn nesteen "kadota" ennen kuin lisäät sitä. Tsekkaa paketista vähän nesteen ja ohran suhdetta (6 desiä 4 desiin muistaakseni), jotta pääset oikeisiin lopputuloksiin.

Sekoita soijakastike ja hunaja. Sivele raakojen kampasimpukoiden pintaan. Kuumenna pannu kuuuuuuumaksi ja paista simpukat pikaisesti. Tämän voit hoitaa viimeisellä ohraton viimeisellä nestekauhallisella.

Niin, että sellainen jaappanisävytteinen ohratto tällä kertaa. Eikö ole kiva kun en anna tarkkoja määriä? Mä en juuri mittaile asioita, oma ruoka syntyy niin näppituntumalla.

Tavarataivas: Pienoispoltin eli tohotin

Siitä onkin hetki, kun olen viimeksi postannut tavarataivas-postauksen. No, korjataan tilanne nyt kun mitään jännää ruokaa ei ole tullut laitettua ja olette varmaan korvianne myöden täynnä tuotepostauksia.

Keittiössäni on monia asioita ja kuvittelin sen jo olevan niin täydellinen kuin tämän hetkisten mahdollisuuksien rajoissa vain voi (tiskikone olisi juhlaa, se vaan ei sovi mihinkään). Mutta törmäsin Tastespottingissa erääseen sushiin. Minun tavarataivaastani uupuu tohotin eli nestekaasupoltin!

Tavallisimmin tätä tohottimeksi jostain käsittämättömästä syystä nimettyä laitetta keittiössä taidetaan käyttää crème brûléen rapsakan sokeripinnan tekemiseen, mutta minä palan palusta poltella vähän jotain muutakin. Esimerkiksi sitä lohta, sillä se tuossa sushilinkissä näyttää ihan törkeän hyvältä syötävältä.

Epäilemättä nuo sievät keittiötarvikeliikkeissä myytävät tohottimet ovat hyvissä hinnoissa, vähän raaemman ja miehekkäämmän näköisiä pienoispolttimia löytyy gourmetkäyttöönkin esimerkiksi Biltemasta. Enpä suoranaisesti uskonut linkittäväni Biltemaan ikinä :D 14,99 euroa muuten siellä, jos joku heti asiasta kiinnostui. Sen sijaan en osaa sanoa mitä vaikkapa Chez Mariuksessa tämä erikoistyökalu maksaa, mutta sievämpää ja sisustukseen sopivampaa on muotoilu. (Bilteman sininen tosin menisi juuri minun keittiööni täydellisesti värinsä puolesta.)

Siinä sitä sitten voisi näytellä tohotinta vaikkapa banaanisuklaapiirakalle paremman tekemisen puutteessa.

Smoothie-eepos venyy trilogiaksi

Smoothie-eepokseni jatkuu, sillä keplottelin itseni viime viikolla sisälle easyFairs Fastfood & Café -messuille ja sain siellä maisteltavakseni kaksikin tämän sarjan tuotetta.

Ensinnäkin löytyi Froosh, jota on jo kaupoissakin tarjolla (tosin melko rajoitetusti vielä). Froosh on lähtöisin Ruotsista, joskin epäilemättä tuotteiden aineksissa on sellaisiakin asioita joita ei edes Ruotsissa kasva. Tuoteselosteista ei löydy ylimääräistä, 100% hedelmää ovat Frooshit. Maku oli juuri niin kelpo kuin siinä tilanteessa saattaa olla. Makuvaihtoehdot ovat varsin perusvalintoja: mango & appelsiini, mansikka & banaani yms.

Jos Froosh on Ruotsista, niin ma-su sen sijaan tulee Suomesta. ma-sut eivät aivan vielä ole kaupoissa, mutta sitten kun sinne tulevat niin makuvaihtoehdot ovat aavistuksen kotimaisemmat: mustaherukka-mansikka ja tyrnimarja-omena. Pakkaus on 1,5 desilitran "annostasku", eli löysähkö pussukka korkilla. Muuten tämä olisi yhtä juhlaa, ellei tuoteselosteessa paistaisi muunnellun maissitärkkelyksen, säilöntäaineen yms. läsnäolo :( En myöskään olisi täysin varma pakkauksen ekologisuudesta. Mutta hei ainakin uusia makuja saa ehdottaa ja samalla voi varmaankin paheuksua ylimääräisiä ainesosia. Maku oli varsin terävä.

ma-su ei sano olevansa smoothie vaan juotava välipala. Vähän samanoloinen on Mehukatti Hedelmävälipala, joka taas on 100% hedelmää positiivisesti. Desin verran tavaraa samanoloisessa annostaskussa kuin ma-sukin. Voimakas maku, mutta eiköhän tämä lapsille uppoa. Tähän en tosin tutustunut messuilla, vaan ihan omin päin muuten.

Haluaisin kovasti kutsua smoothieita pehmiöiksi, mutta se nyt ei varmaankaan käy, koska joku seksuaaliradikaali A. F. Tanner on joskus viime vuosisadan alussa mennyt varaamaan sanan  tisseille. Niinkuin ne nyt tarvitsisivat lisää nimityksiä..

Lisää samasta aiheesta:
Ei-niin-viattomat pehmeät juomat
Ah niin viatonta tuotetestausta

Vaihtoehto peruslisureille

Nyt tuli uutuuksien joukosta vastaan tuote, joka kiinnostanee niitäkin jotka eivät kiinnostu mikroeineksistä ja valmisaterioista. Nimittäin Torino Täysjyväohra toimii oikein mainiosti ateriassa lisurina vaikkapa riisin sijasta, itseasiassa työnsin sitä ensimmäiseksi risottomaiseen sapuskaan.

Raisiolla luvataan, että tuote on valmistettu 100% suomalaisesta täysjyväohrasta ja on siten ekologisempi vaihtoehto kuin vaikkapa se riisi. Maku on minun mielestäni hyvä, jyväisä, täyteläinen, oikein oivallinen! Valmistumisaikakin oli lyhyempi kuin odotin, vain 8 minuuttia ja tättärää!

Tätä lisää, otan mielelläni vastaan.

Eräs paastokokemus

No niin, Noora kyselikin jo paastokokemukseni perään, joten kerron siitä nyt.

Viime viikolla tähän aikaan vietin neljättä paastopäivääni, päivää jolloin lähdin pikkuhiljaa palauttamaan kiinteää ravintoa elämääni. Kaksi viikkoa sitten tähän aikaan maalaisjärkeilin itseäni kohti paastoa syömällä lähinnä kevyttä kasvisruokaa ja kalaa, raakana koska niin siitä ehkä eniten diggaan.

Olen siis melko tavallinen sekasyöjä, joka kokeili nyt paastoa ensimmäisen kerran. Valitsin Vogelin Paastopaketin, koska se sisältää palttiarallaa kaiken tarvittavan mehuista glaubersuolaan, suolihuuhtelupussista Cynara-uutteeseen. En pyytänyt paastoon lääkärini lupaa, koska annoin itseni ihan henkilökohtaisesti olettaa ettei kokeilu haittaa elämääni. Äitini tarjosi henkistä tukea ja otin sen vastaan, hän on aiemmin paastonnut useita kertoja.

Halusin paastota sekä mielenkiinnosta, että vähän tutkaillakseni kroppani reaktioita paaston jälkeiseen syömiseen. Glaubersuolan nauttimisen jälkeen kaikki meni kivuttomasti, en edes kärsinyt siitä päänsärystä ja pahoinvoinnista, joilla minua peloteltiin kovastikin. Ehkä se johtuu siitä, että jätin erinäköiset nautintoaineet viikkoa ennen enkä ylipäätään käytä juuri kofeiinipitoisia tuotteita.

Järjestelin elämäni niin, että paastosin talvilomallani alkaen sen ensimmäisestä päivästä. Ajoitin melko tarkkoihin aikoihin aamiaiset, välipalat jne. niiden lisäksi join paljon vettä. En kokenut erityisemmin nälkää, en kokenut mitään vaikeaksi ja jopa suolihuuhtelu oli helppo homma. Kun neljäntenä päivänä aamiaismehun jne. yhteydessä söin vajaan desilitran survottuja pakastemustikoita, se maistui parhaimmalta asialta ikinä - eikä niissä mehuissakaan mitään vikaa ollut!

En normaalioloissa haista juuri mitään, mutta paaston aikana hajuaistini terävöityi huomattavasti. Toisena paastopäivänä olin aivan hullun energinen ja sitä jatkui monta päivää. Kun kiinteä ruoka palasi kuvioon, yksinkertaisimmatkin asiat - peruna, porkkana ja kaali kasvisliemessä - maistuivat aivan törkeän hyvältä. Yksi parhaista asioista on ehkä se, että saatoin syödä raakaa porkkanaa ilman allergista reaktiota. Se tosin johtunee vain minun kroppani henkilökohtaisesta reaktiosta, eikä varmaankaan olisi lopputulos kaikilla allergisilla.

Valehtelematta yksi elämäni parhaimmista itselle suoritetuista ihmiskokeista. Turvotus jota en edes ollut tajunnut laski ja koin suorastaan säteileväni!

Mutten epäile hetkeäkään, etteikö kaikkien reaktiot tähän olisi täysin erilaisia. Minun kohdallani laskeutuminen osui nappiin, oikeastaan kaikki meni kuin tanssi. Edelleen asiat maistuvat paremmilta, ja nyt testaankin eri asioiden todellista sopivuutta itselleni. Viljat ovat ainakin jo läpäisseet seulan.

En ole myöskään eläessäni juonut niin paljon teetä!

Me so slow -misoslaw

Aina välillä olen hidas ja tänään aion tahallani olla hidas, sillä on ensimmäinen työpäivä loman jälkeen ja tottakai siihen tarvitaan pehmoinen lasku. Siispä tein lounaan osaksi jotain aiheeseen sopivaa.

Tämä tässä on "Me so slow" eli misoslaw. Johonkin ne savoykaalin jämät piti käyttää ja misotahnankin parasta ennen -päiväys alkaa olla melkoisen lähellä. Siispä..

Me so slow -misoslaw

pestyä ja kuivaksi taputeltua savoykaalia
majoneesia
misotahnaa
wakamea
vastaraastettua keltaista cheddaria


Leikkaa kaaleista paksuimmat lehtiruodit pois, näin halutessasi. Rullaa usemmasta lehdestä kerrallaan sikari ja leikkaa rullista ohuen ohutta nauhaa. Liota wakamea 10 minuuttia kylmässä vedessä, rutista kuivaksi ja leikkaa pieneksi. Sekoita kaalin kanssa.


Sekoita misotahna ja reippaasti majoneesia keskenään. Sekoita kaalin ja wakamen iloiseen liittoon kolmanneksi pyöräksi. Sekoita mukaan raastettu cheddar.

Voin melkeinpä taata, ettet tarvitse mausteita. Miso on voimakasta ja cheddar tuo oman makunsa tietysti mukaan. Eikä wakamekaan täysin mautonta ole. Siinähän sitten ollaan yhdessä hitaita helposti.

Eikä mikään estä lisäämästä sotkuun vaikkapa rapsakkaa luomuporkkanaa pikkukiekkosina tai jotain muuta hyvää. Minä kiehautin porkkanat yrttisessä vedessä slaw'n kaveriksi erikseen.

Eväitä koettelemuksiin

Huomenna 9. päivä jatkuvat siis tämän kevään ylioppilaskirjoitukset ja vaikka kisaentryissä onkin mainittu sen itse kirjoitushomman olevan se tärkein asia niin väitän, että pieni tauko hyvien eväiden muodossa on tervetullut lyhyt irtiotto siitä esseestä tai monivalinnasta tai mistä ikinä. Ja jos sitä nyt kirjoittaakin todella nopeasti ja poistuu salista heti kun poistua saa, niin kannattaahan sitä palkita itsensä mieluummin herkullisilla eväillä kuin koulukeittiön burgundinpatamuhjulla?

Viimevuotiset vinkkini ovat mielestäni vieläkin kelpoja, etenkin smoothiet ovat edelleen vähän hemmetin hyvä idea irtiottoa varten.

Kerrosleivät

Vuoden 2008 vinkeissä en tarjoillut ollenkaan leipävihjeitä, mutta juuri nyt minusta kerrosleipä hyvillä täytteillä kuulostaa melko oivalliselta evästykseltä. Ja nimenomaan kerrosleivät, että sormet eivät sotkeudu täytteisiin.

Minusta esimerkiksi kuulostaisi melko hyvältä napostella yksinkertaista avocadohummustomaattileipää tai vähän samaan henkeen avocado-liciousia leipää, jossa vähän kalkkunaa..

Ylipäätään parin leivän siivun (täysjyvää tai ruista!) väliin parittaisin vähän jotain muuta kuin juuston- ja kinkunsiivua. Ihan siis vaihtelun vuoksi. Ja muistuttaisin, että se kurkunsiivu tekee siitä juustosta melko inhottavan muutaman tunnin odottelulla.. Minun makunystyröitäni kutittelisi ajatus hyvin hyvin maustetuista broiskun paloista (rintafilettä itse silvottuna) jonkin hedelmän kanssa tai vaikkapa taatelipähkinäkanasalaattiset leivät, jos siellä on pekonia niin sen on oltava hyvää!

Leivänhän voi kietaista voipaperiin tai paperipussiin, niin syöminen helpottuu sitten senkin myötä. Vähänhän siitä tulee rapinaa, mutta mitä väliä?

Termosruoka

Viime vuonna kehuin termosta ja niin teen edelleen. Itse saattaisin juuri nyt ottaa pikkutermokseeni simppeliä misokeittoa ja suosittelen sitä tietysti kaikille muillekin. Yutakalla on hyvää instantmisoa, jota olen bongannut ainakin S-ryhmällä myynnissä.

Jos ottaa termoksellisen ruokaa ja haarukan mukaan, voi esimerkiksi nautiskella lounasaikaan meksikolaisia papuja ja riisiä. Tai jos oikein hemmottelua haluaa, hedelmät ja dippi voivat tulla kyseeseen.

Ja jos ei oikein viitsi valmistella lämmintä ateriaansa mitenkään erityisesti, niin hyvinhän sitä voi aamulla nakata riisiä, mausteita ja vaikka kuivattuja vihanneksia termokseen, vedenkeittimessä kiehautettua vettä perään ja pistää kannen kiinni. Lounasaikaan onkin sitten valmista maustettua riisiä vihanneksilla. Vähän tosin pesisin riisiä ja liottaisin sitä ennen, vaikka yön yli. Termoksessa prosessi kun on ehkä hitaampi kuin hellalla.

Muista myös keittojen mahdollisuus! Mitä sileämpi, sitä helpommin se on juotavissa.

Naposteltavat

Viimevuotista vinkkiäni cocktailtikuista kehuttiin vuolaasti ystävättären siskon taholta, joten haluan muistuttaa niiden olemassaolosta tänäkin vuonna.

Monet meistä menivät suklaan voimalla mitä naposteluun tuli, mutta tarjoilen nyt toisenlaisen patukkavaihtoehdon naposteltavaksi: kotitekoiset myslipatukat!

Vähänhän ne työtä vaativat, mutta sillä työllä saa ainakin hetken ajateltua jotain muuta kuin kirjoituksia. Tai jos satut olemaan vanhempi, jonka jälkikasvu kuumeisesti valmistautuu huomiseen koetokseen, voit hemmotella rakkaudella tehdyillä myslipatukoilla jännittävää kirjoittajaa.

Kirjoituseväskisaan ehtii vielä osallistua ja sieltäkin saa niitä ideoita eväisiin. Kisan voittajalle lähtee hyvä palkinto, takaan sen.

Murskepottua Pioneerinaisen tyyliin vaan ei tapaan

Olen hämmästyttänyt itseni ja syönyt taas perunaa. Tällä kertaa inspiroiduin The Pioneer Woman -blogin reseptistä Crash Hot Potatoes, jotka suomennan nyt murskepotuiksi.

Tokikin muutin tilannetta hieman, olihan tähän pakko pistää jotain omaa vääntöäkin.

Murskepotut

n kpl Pito-perunaa tai muuta jauhoista potaattia
savusuolaa
mustapippuria
Santa Marian Cacao & Chiliä
öljyä

Pese perunat, mutta älä kuori. Kiehauta ne tai mikrota niin, että haarukka painautuu sisälle.

Aseta peruna joko öljyttyyn vuokaan tai leivinpaperille ja murskaa jokainen peruna rikki.

Pirskottele öljyä murskatun perunan päälle, sitten suolaa, mustapippuria, cacao & chiliä.

Paista 23 minuuttia 225 asteessa.

Oma vääntö löytyy siis kaakaosta ja chilistä, pioneerinainen käytti rosmariinia. Ei sekään varmastikaan ole huono ratkaisu, jos ei suklainen sivumaku kiinnosta :D

Eli siitä vaan vaikka salaatin kaveriksi tai sellaisenaan lohtusapuskana. Pieksää valmisranskikset kevyesti.

Appelsiini tuoksuu Ruokaisissa romaaneissa juuri nyt!

Hei hoi hauki, Ruokaisissa romaaneissa on alkanut keskustelu toisesta lukupiirikirjasta Joanne Harrisin Appelsiinin tuoksusta! Mukaan kaikki vaan, jotka ovat kyseisen teoksen edes joskus lukeneet. Appelsiinin tuoksua on ilmassa!

Ruokaisat romaanit on lähtenyt hiukan hitaalla liikkeelle, ikävä kyllä.. :( Jos saataisiin seuraava vaihde silmään.

Raa'an wräpin voimaa

Inspiroiduin kerroleipädokkaria katsellessani ja päätin, että heti kun saan syödä kiinteitä asioita, teen raakaa wrappia. Niinpä nyt, kun saan syödä kiinteitä asioita, tein raa'asti wrappia.

Raakaa wräppiä

1 savoyn kaalinlehti, kookas
½ pieni porkkana
1-2 siivua tomaattia
sinimailasen ituja
mungpavun ituja
1 tl Go Greenin Red Pepper hummusta
2 tl guacamolea

Pesaise kaalinlehti, sijoita sen keskelle hyvin pesty pieneksi kuutioitu porkkana, idut, tomaatin siivut, hummus ja guacamole. Kääräise paketiksi niinkuin kevätkääryle. Syö pois.

Kohta yksi: ei allergista reaktiota raa'asta porkkanasta minulle. Piste siitä. Eikä allergista reaktiota iduista. Vatsa kesti mainiosti kaalin ja muunkin. Kohta kaksi: jei!

Inspiraation virallinen lähde on yhdyvaltalainen ravintola Leaf, jonka menusta löytyy muun muassa wrappeja.

Ekotähdissä tofua, spelttiä ja muutenkin ekologisempaa tarjoilua

Tv:stä puheenollen, tsekkailkaahan Ekotähtien uusinta sunnuntaina jos ette eilen katsoneet. Jaksossa vietetään Jani Toivolan ja hänen ystävänsä Elina Järnefeltin liikkeen The Greendressin avajaisia. Niin sanottu ekotähtisisältö keskittyy lähinnä avajaisten tarjoiluun antimineen, astioineen ja aterimineen. Tofua ja spelttiä, vuokrattua Iittalaa ja Arabiaa. Oikein oivallinen jakso! Jani vierailee muun muassa Ekolossa.

Uusinta siis luvassa sunnuntaina 8.3. (naisten päivä muuten) kello 10:30 maikkarilla.

Mitä taas Janin ja Elinan liikkeeseen ja vuokraamiseen tulee, sieltä voi muun muassa vuokrata laukkuja!

livin ruokaohjelmaa

Kuva: food network

Nooran epäilemättä palaisi halusta kuulla miten kaltaiseni sekasyöjän paasto on hoitunut, mutta Noora ja muut saatte vielä vähän aikaa odottaa, sillä aion raportoida koko hoidon kerrallaan. Parhaillaan on menossa toinen totuttelupäivä kiinteään sapuskaan eli hetken vielä maltatte.

Sen sijaan haluan jutella uudesta tv-kanavasta livistä, joka ilmaantui iloksemme ystävänpäivänä. liv nimittäin tarjoaa muutamia ruokaohjelmia, joita olen tässä lomapäivinäni ehtinyt tarkkailla.

Tarjolla on This Food That Wine, Fresh with Anna Olson ja French Food at Home, jotka kaikki ovat ilmeisesti kanadalaista alkuperää. Olen ehtinyt tarkkailla ensimmäiset kaksi, kolmas on vielä tsekkaamatta.

This Food That Wine ei ihan iskenyt, mutta ehkä siihen vaaditaan useampi kokeilu. Ei ole ollenkaan huonompi idea nimittäin kertoa useammin mikä viini minkäkin ruoan kanssa passaa yhteen. Onhan sitä kotimaisissakin ohjelmissa nähty toki. Ensimmäinen katsomani jakso ei juuri sisältänyt sapuskaa, joka olisi makunystyröitäni hieraissut tiettyyn malliin. Tälle pitänee antaa uusi tilaisuus.

Anna Olson sen sijaan on melko ihana! Vähän sellainen Jamie Oliver, mutta nainen ja ehkä hieman hillitympi. Sarjan taustamusiikkikin oli hyvin jamieoliveria.. toisia se saattaa häiritä. Ruoka oli ihmisläheistä ja mukavaa, omenapiirakka näytti aivan törkeän hyvältä ja täytetty kalkkunarulla.. no, sanotaanko että paastolaisella oli itsessään pitelemistä.

Lupaan tarkastaa tuon French Food at Homen myös. Sarjan idea on esitelty nimessä, ranskalaista ruokakulttuuria kotioloissa Laura Calderin opastuksella.

Näitä kaikkia on livillä tarjolla arkisin sekä kokkaus-lauantaisin. Eli tsekataanpa ne uuden kanavan sapuskatarjoilut, nyt kun esimerkiksi MTV3 ei tarjoa oikeastaan mitään Foodoon lisäksi. Niin ja ihan siitäkin syystä, että nämä ovat ennen näkemättömiä ruokasarjoja Suomessa.

Porkkanointia Turussa kolmessa kohteessa 14.3.

Haloo tuleva kulttuuripääkaupunki Turku! Olkaahan hereillä siellä 14. maaliskuuta! Nimittäin sinä päivänä Porkkanamafia iskee siellä, ja vieläpä kolmessa eri paikassa yhtä aikaa. Suunnatkaa siis joko Kerttuun, Hugoon tai Pippurimyllyyn. Lisämyynnistä 100% käytetään energiatehokkuuden parantamiseen ravintoloissa.

Ohjelmassa on musiikkiesityksiä Kertussa ja tapahtuma videoidaan maailmalle. Ilmoittautua voi Facebookissa, mutta epäilemättä voit mennä ilmoittautumattakin paikalle.

Eli nyt Turussa porganoimaan, Jyväskylässä viime isku tuotti 4201 euroa helmikuussa. Pistäkäähän paremmaksi turkulaiset, sen luulisi kolmessa ravintolassa olevan helppo nakki :)

Ei-niin-viattomat pehmeät juomat

Intoilin tässä taannoin Innocent-smoothiesta ja se noteerattiin Kulutusjuhlassa. Kommenteissa esiintyi snadia närkästystä siitä, että intoonnuin kaikkea muuta kuin kotimaisesta tuotteesta. Sen kommentin myötä sitten inspiroiduin kokeilemaan muitakin valmiita smoothieita, joita kaupan hyllyistä bongasin.

Niitä on yllättävän monia, tosin se saattaa johtua lähikauppani stockmanniudesta.. Otetaan tässä nyt esille selkeimmät tapaukset: Ekströms, Brämhults, Andros Fruit Addict ja Biofermen Yosa. Kolme ensimmäistä ovat hyvin hyvin hedelmää alusta loppuun asti, mutta Yosa on sisältää hippasen muutakin.

Makunsa puolesta Ekströms on kelpo, tosin makuvaihtoehtoja pikkuputeleissa on vain yksi ja isommissakin kahta. Valikoiman puolesta Ekströmsillä olisi siis kehittämisen varaa. Ainekset eivät sisällä mitään ihmeellistä ja käsittämätöntä.

Brämhultsilla sen sijaan on makuja on useampia, mutta saatavuus on Stockan ulkopuolella ilmeisesti heikko, olematon.. Hinta on myös melko kallis, eli se pitänee nämä tavan lähikaupoista ikävä kyllä poissa. Maku kuitenkin on siis kohdallaan, mutta mikäs ihme se on, kun aineslista on puhdas.

Androksen Fruit Addict on ranskistuote, hyvä siinä missä nämä kaksi pohjoismaista edeltäjäänsä. Puhtoinen aineslista, hyvä maku ja valikoimaa kolmen maun verran tarjolla. Ehkä eniten Innocentin näköinen pakkaus.

Yosa on melko lailla eri asia kuin kolme edeltäjäänsä, niin makunsa, koostumuksensa kuin aineslistansa puolesta. Maku on hyvin viljainen, kauran olemassaolon kyllä huomaa. Siitä huolimatta ihan kelpo tuote, saatavuudesta en osaa sanoa mitään merkittävää. Makuvaihtoehtoja kaksi.

Pidän silmät auki edelleen, jos jotakin sattuisi vastaan tulemaan. Toivottavasti ei kuitenkaan kävele vastaan.. se saattaisi aiheuttaa pientä epäluuloa sitä aineslistaa kohtaan. Niin ja toki se Hartwallin Jaffa-smoothie vielä tästä loistaa poissaolollaan, enköhän minä senkin pariin uskaltaudu kuhan paasto on ohi.

Kohtuullista (prepaasto)herkuttelua

Allekirjoittaneen ateriat viime päivinä ovat koostuneet lähinnä yllä olevan kuvan kaltaisista materiaaleista (en tosin tulppaaneja ole mutustellut), mutta eipä se estä jakamasta muutamaa yksinkertaista herkkua teidän kanssanne. Alla olevilla ilotteluilla herkuttelin ennen paastoa, toki söin muutakin :)

Ensinnäkin, avocadoa vasta raastetulla grana padanolla. Hyvin hyvin yksinkertainen herkku, ei paremmasta juuri väliä! Erinomainen välipala tai ehkä jopa jälkiruoka.

Keitettyä kukkakaalia (ja bataattia) noriarkista, kuivatusta kalahiutaleesta, merisuolasta, sokerista ja grana padanosta morttelissa pyöräytelyllä furikakella. Ei paljoa suolaa, sokeria saatika juustoa. Kukkakaalin keitinvedessä tietysti luomua kasvisliemijauhetta. Lisurinakin epäilemättä kelpoa.

Kampasimpukka sashimi ja soijakastiketta, sitä himoitsen nytkin. Raa'an kampasimpukan tekstuurissa on jotain viettelevää! Itseasiassa soija ja sashimi oli muutenkin viikon "lihaisa" teema, sillä söin myös tonnikalaa alkuviikosta. Erittäin hyvää.


Toivottavasti näistä yksinkertaisista helppohoitoisista herkuista on iloa muillekin. Allekirjoittanut sen sijaan suunnittelee miten palataan takaisin kiinteän ruoan pariin, vaikka Biottan tomaattitäysmehu onkin herkullista!