Aamiainen Sahalla

Alkaa olla viimeiset hetket piiiitkään aikaan käydä syömässä rakkaan ystäväni Elisan kanssa, sillä parhaalla ystävälläni on otsaa muuttaa vieraaseen maahan (tykkään susta ja tämä on leikkiä). Otan siis tilanteesta kaiken irti ja kävimme siis sunnuntaina kiireettömällä brunssilla yhdessä.

Kummaltakin oli kokeilematta jokin aika sitten mainitsemani Soittoruokala Sahan sunnuntaibrunssi, joten suuntasimme sitten sinne. Ei ehkä aivan huokein brunssi, sillä se pesi hinnassa jopa Ilveksen aamiaisen, jota kokeilimme myöhään syksyllä. Melkein 15 euroa kirpaisi kassalla, kun maksoimme ennen syömistä. Sitten näimme valikoiman ja totesimme, että ehkä se summa on ihan kelpo.

Jollain sitä valikoimaa on nimittäin ylläpidettävä. Hedelmiä ja vihanneksia melko hulppea kokoelma, melonejakin kolmea sorttia ja julmetun kokoisia mansikoita. Siinä vaiheessa oli jo helppo todeta, että sesongit on unohdettu aivan totaalisesti ja sitä vaikutelmaa vain vahvisti äyriäisvalikoimasta(!) löytyneet jokiravut ja kasvisten kokoelmassa ollut vihreä parsa. Kalaa oli useampaa sorttia, äyriäisiä oli uskomaton kokoelma, leikkeleitäkin melkoinen setti. Leivän suhteen oli sen sijaan melko maltillista, croissanteja oli tietysti.

Brunssin vaikutelmaa toi mukava lämpimien ruokien valikoima pariisinperunoista munakkaaseen, joukossa oli tietysti lihapullia ja nakkeja, mutta myös lämpimiä ruokia joita ei normaalilta buffetaamiaiselta löydy. Murot, puurot ja myslit loistivat poissaolollaan, eikä mielestäni jogurttiakaan tarjoiltu. Niin sanotulla jälkiruoalla oli toki se tuttu hedelmäsalaatti yhdessä pienten suklaadonitsien ja mandariinileivosten kanssa. 

Melkoinen runsauden multihuipennus kyllä, kulmani saattoivat kokea melkoisen kohotuksen kun honasin eteeni ilmaantuneen kokoelman. Väistämättä kävi mielessä, että moisen valikoiman ylläpito tosiaan vaatii melkoista panosta ja hieman vinkeitä ja vääränlaisia makuelämyksiä tuli vastaan (se leipäjuusto kiikutettiin pikapikaa keittiöön takaisin, se ei maistunut ollenkaan siltä miltä sen piti).

Ihan ilolla pistelin koko rahan edestä poskeeni meloneja ilmakuivatulla kinkulla, huippuhyvää graavattua lohta ja valikoimassa oli melkoisen erinomaista pateeta. Lihapullat olivat ilmeisesti omaa tuotantoa, ainakaan moisiin en ole aikaisemmin missään törmännyt ja ne olivat varsin kelpoja.

Erilaista settiä kyllä kuin Klubilla jossa kertaalleen olen käynyt aamiaistamassa myös. Klubilla on ehkä aamiaisempi aamiainen, Sahalla tosiaan brunssimpi setti.

Jos aamulla olisi kotonani ollut maitoa, olisin niin mielelläni syönyt hieman köyhemmän aamiaisen: spelttimannapuuroa.