Minun pitäisi vallan vaihtaa majaa Helsinkiin, niin usein siellä nykyään käyn. Nyt kävin vallan erinomaisesta syystä lauantaina piipahtamassa ja poikkesin samalla reissulla Juuren Puodissa, joka löytyy Korkeavuorenkatu 27:sta heti ravintola Juuren kyljestä. Puoti kilpailee tervehenkisesti suosikkini Eat & Joy Maatilatorin, jossa tottakai kävin pikaisesti kiertämässä myös.
Juuren Puotiinhan ovat ehtineet jo monet muutkin ruoasta puhuvat ja epäilemättä sinne löytävät tiensä vielä monet monituiset muut. Sietääkin löytää, sillä valikoima varioi kivasti esimerkiksi sen Maatilatorin valikoimasta, toki yhtäläisyyksiäkin löytyy.
Tarjolla on tietysti vaikka mitä, mutta minä kehottaisin menemään etenkin villiyrttien ja kylmätiskin tuotteiden perässä, siinä on ainakin selkeä ero. Keväällä ja kesällä villiyrttien tarjonta varmastikin siirtyy tuoretavaraan, siinä on jotain mitä odottaa! Minä ostin kokeiltavakseni Keskisen Myllyn tattarimakaronia, Ritolan Willien kanervankukkia, Kirkkonummen Mehiläistuotteen Mesikämmen-siitepölyrakeita ja Birkkalan tilan spelttivoileipäkorppuja, joita en ollut ennen nähnyt vaikka olenkin rakastanut Birkkalan tilan tuotteita jo pitkät tovit.
Mieli teki toki ostaa villiyrttejä kaikkia lajeja ja vaikka mitä muuta, mutta ei sitä kaikkea jaksa Helsingistä Tampereelle kantaa ja muitakin ostosstoppeja oli... ja rahanmenoa.
Hirmu mukavaa jengiä puodissa on töissä! Auliisti esiteltiin tuotteita ja liikettä, smalltalkattiinpa säästäkin hyvässä hengessä! Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, vielä kun onnistuisin järjestämään itseni Juureen syömään. Matkalla Juuren puotiin voi hyvinkin käväistä Hobboksin liikkeessä täydentämässä keittokirjahyllyään (ja muita harrastekirjoja koskevia hyllyjään), minä koskettelin siellä Tessa Kirosin Piri Piri Starfishiä, mutta maltoin mieleni. Tavan ostosreissulta puoti on ehkä vähän syrjässä, mutta älä anna sen haitata.
Palaan siihen todelliseen Helsingin reissun syyhyn lähipäivinä, spoileri on toki jo tarjolla ;)
2 kommenttia:
Minä ostin Juuren puodista viikko sitten vatruskoja ja sultsinoita: pinaatilla höystetyt vatruskat olivat oikein maukkaita.
Itäsuomalaista syntyperää olevan kun pitää aina testata näitä perinneleivonnaisia :)
Mut joo, oikein kiva paikka, tosin ei omien arkisten kulkureittieni kohdalla.
Mä jätin tuon vatruska-osaston katselematta kokonaan kun tuotteiden piti niin kauan jaksaa odotella laukussani kotiin pääsyä. Mutta pinaatilla höystetty vatruska jo ajatuksena kuulostaa yltiöhyvältä, rakastan pinaattia.
Vähän se on syrjässä kyllä, mutta tuleepa syy vähän vaihdella reittejään ;)
Lähetä kommentti