Muodollisesti päteviä laseja

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi miksi eri viineille on erilaiset lasit? Tai miksi viinilaseilla useimmiten on jalka? Jos näin on päässyt käymään, et ole varmastikaan ollut ajatuksen kanssa sillä hetkellä yksin. Laseja on tässä maailmassa hirmuinen määrä, eri juomille erilaisia laseja ja kaikenlaisia muotoilun oikkuja ja kukkasia muuten vaan. Onneksi on muutamia perusjuttuja, jotka pidemmän päälle pitävät paikkansa. Kiitos siitä kuuluu perusfysiikalle.

Lasin pyöreys, kaltevuus ja kaikki sen muoto määrää sen miten viini osuu kieleen, jossa erinäiset makunystyrämme sijaitsevat. Lasin muoto ohjaa viinin (tai minkä tahansa juoman) ensikosketusta tiettyyn kielen kohtaan ja täten se ohjaa myös aistimustamme. Kielessä makunystyrät sijoittuvat seuraavan kuvan lailla: makeus aistitaan kielen kärjellä, suolaisuus edessä sivuilla, hapokkuus takana sivuilla ja karvaus aivan takana.
 

Leveähkö lasi ohjaa viinin suun sivuille ja korostaa viinin hapokkuutta, kun taas kapea lasi ohjaa viinin suun keskellä kielen kärjeltä korostaen viinin makeutta ja hedelmäisyyttä. Eli kun tiedossa on, että viini on makea, se saa lisää rakennetta ja tukea leveäsuiselta lasilta ja hapokkaaksi tiedetty viini saa pehmeyttä kapeasuiselta lasilta.

Maku ei tietenkään ole ainoa asia, johon se lasin muodokkuus vaikuttaa. Tuoksu on olennainen osa kokemusta, vaikka sitä viiniä erikseen ei tuoksuttelisikaan - maku perustuu muuhunkin kuin kielen kokemuksiin, nenä on aina mukana ensimmäisenä. Kapealanteinen lasi korostaa hedelmäistä tuoksua, kun leveät lanteet antavat ilmi kypsymisen ja valmistuksen aromeja. Mitä iäkkäämpi viini, sitä leveämmät lanteet lasille - varmaan poikkeuksiakin on? Viinilasin muotoilu ei ole siis vain silmän ruokaa lasiastioiden joukossa, vaan merkityksellinen seikka.

Tyypillisesti viinilasi muodostuu kuvusta, jalasta ja kannasta. Tosin nykypäivänä on jalattomiakin viinilaseja, jotka soveltuvat ehkä rennompiin tilaisuuksiin. Lasia kannattanee pidellä nimenomaan jalasta, sillä mikäli sitä pitkäänkin käsissä pidellään, ruumiinlämpö vaikuttaa taatusti lasin sisältöönkin.

Punaviineillä on useimmiten leveämpi ja laajempi kupu, joka antaa ilmalle tilaa tehdä taikojaan viinin aromin ja maun kanssa. Virallinen termi taitaa olla hapettaminen, vaikka mistä minä mitään tiedän. Punaviinilaseissa on alajaostoja: bordeauxlasit, burgundylasit...

Valkoviinilasit varioivat valtavasti koossa ja muodossa, suurisuiset lasit toimivat samaan tapaan kuin punaviinilasit. Toisille valkoviineille hapettuminen on hyvästä, toisille taas vähemmän haluttua, jolloin lasilla on valtaisa merkitys.

Samppanjalasi taas on muotoiltu kuplivaa koostumusta silmällä pitäen, pitkä muoto antaa myös estetiikkaa - kuplilla on pidempi matka ;) Laseja on toki muitakin, kuten brandylle muotoutunut valtaisa lyhytjalkainen leveälanteinen kapeasuinen lasi. Se muoto vaan on omiaan brandyn aromeille. Eikä tietenkään sovi unohtaa cocktaileille tarkoitettuja laseja ja oluenkin nauttimisessa on lasilla merkitystä. Hitot, Coca-colankin kuplat tuntuvat varmasti eriltä erilaisista laseista.

Kokeile samaa viiniä useammasta erilaisesta lasista, maussa ja tuoksussa voi olla huikeitakin eroja. Jos olet järjestämässä tastingiä, älä panostakaan eri viineihin samasta teemasta vaan pyydä vieraitasi tuomaan mukaan oma settinsä laseja - kokeilkaakin eri laseilla samaa viiniä eri viinien sijasta.

Toivoa sopii, että tämä jollekulle vähän edes valaisi asiaa. Itse olen viinin suhteen vasta avuton aloittelija, mutta tietyissä asioissa muodot vaan pätevät ja muodoissa olen muodollisesti pätevä.