Veret seisauttavan värinen orzotto


Joskus ennen muinoin nuorena flikkana olisin sanonut, että pitkät punajuurista schmunajuurista, mutta nyt olen huomannut himoitsevani niitä yhtä paljon kuin pinaattia. Ehkä minusta on viimein tullut aikuinen?

En tietenkään tykkää etikkapunajuurista, mutta muuten ne menevät melkein missä muodossa tahansa. Siispä kokeilin niillä jotain uutta. Punajuuririsottoja on netin suloidessa maailmassa vaikka mitenkä, lähinnä niissä raastettiin raaka punajuuri ja lisättiin risottoon kuullottamisvaiheessa. Minä halusin lähestyä asia toisella tavalla ja sen lisäksi unohtaa riisin, sitä on tullut syötyä vähän turhan paljon viimepäivinä.






Eihän mikään luontaisesti tuon värinen voi olla pahasta? Maltoin olla santsaamatta ja säästää puolet annoksesta seuraavalle päivälle. Tästä siis syntyy noin kaksi annosta täyttävää tavaraa.

Melkein magentaa orzottoa

3-4 punajuurta
suolaa
vettä keittämiseen
3 dl lihalientä
2,5 dl orzoa (tai risottoriisiä)
2 valkosipulin kynttä
2 pientä shalottisipulia
kunnon loraus valkoviiniä
voita
öljyä
vuohenjuustoa
suolaa
pippuria
tuoretta rosmariinia tai timjamia
parmesaani

Pese punajuuret (mitä sitä taaskaan turhaan kuorimaan), palastele pienemmiksi lohkoiksi ja keitä kevyesti suolatussa vedessä. Lähes kypsinä nostele palat blenderiin tai tehosekoittimeen ja lisää desilitra keitinvettä mukaan. Aja soseeksi ja sekoita mukaan lihaliemi: lämpiää sekin siinä sitten samalla.

Kuumenna pannulla öljy, heitä mukaan pilkottuna shalotit sekä valkosipuli viipaloituna. Kuullota muutama minuutti. Lisää mukaan orzot aivan kuten lisäisit risottoriisinkin. Kuullota sitäkin jokunen tovi. Lorauta pannulle viiniä ja irrota sillä pannusta maut.

Kun orzo eli pasta on imaissut viinin, ryhdy lisäämään pikkuhiljaa punajuurilientä vähän kerrallaan. Orzon keittäminen ei ota aivan yhtä kauan kuin risottoriisin, joten maistele tilannetta vähän väliä.

Kun tilanne pannulla on kypsyydeltään sopiva ja liemi on sopivan kosteassa tilassa, lisää mukaan nokare voita ja rontti kimpale vuohenjuustoa ja sekoita sekoita sekoita! Rouhaise mukaan vielä mustapippuria ja suolaa makusi mukaan.

Annostele ja raasta päälle parmesaania. Huijaa terveysintoilijoita ja nakkaa mukaan vähän vihreää yrttiä. Timjami sopii paremmin, rosmariini ei ole yhtään hullu vaihtoehto sekään.

Risotto vaan on metodina yksi suosikeistani ja pidän siitä miten monille eri asioille se sopii. Orzo on hyvin riisimäinen pastalajike, orzo tarkoittaa italiaksi ohraa ja siitä tämä pastamuoto on ennen muinoin tehtykin. Tänä päivänä se taidetaan pääasiassa kuitenkin tehdä vehnäsuurimoista. Orzolle risottometodi pelaa aivan erinomaisen hyvin.

Punajuurta tuskin voi syödä liikaa, se on hyvästäkin. Haluan uskoa, että se auttaa verenkiertoa ja täten tämä ruokalaji ei seisauta kenenkään veriä. Hyvä, koska himo on edelleen olemassa.

AddThis Social Bookmark Button

2 kommenttia:

Aimo kirjoitti...

Olen myöskin löytänyt punajuuren ihan vasta viime vuosina. Oli aivan mahtava elämys syödä muhevaa punajuurta vuohenjuuston kanssa. Se kun on niin kaukana ankeasta punajuurisalaatista tai säilökepunajuuresta. Meinaan pian kokeilla Pirkka-lehden ohjetta ja nakata pastan joukkoon punajuuriraastetta. Jännää!

Hanna kirjoitti...

Se onkin vaan jännä miten käsittämättömän hyvin punajuuri ja vuohenjuusto sopii yhteen. Siinä on vaan taikaa!

Related Posts Widget for Blogs by LinkWithin

Copyright © 2009 - Jokapäiväistä leipää - pyörii ylpeästi Bloggerilla
Smashing Magazine - Design Disease - Blog and Web - Dilectio Blogger Template - Takala.info