Suoritin tässä pientä kotiseutumatkailua selvien suosikkieni Maatilatorin ja Juuren Puodin hengessä. Meillä täällä Tampereella on nimittäin Ahlman ja sieltä löytyy Ahlmanin Tilapuoti, joka palvelee varsin kivasti tässä Maatilatorilta ja Juuren puodista tutussa hengessä ja on tehnyt niin marraskuusta 2009 lähtien. Ahlmannin Maitobaarista on voinut sekä lehmän- että vuohenmaitoa ja kanamunia käydä ostamassa iät ja ajat, mutta tilapuoti on melkolailla uusi.
Maitobaarin ollessa erillinen asia, voitte olettaa tilapuodista löytyvän muuta. Valikoimasta löytyy muun muassa jauhoja, tuoreita leipiä useampaa sorttia, erilaisia säilykkeitä - hieman eksoottisempiakin kuten strutsia näkyi hyllyssä olevan. Hunajaa ja erilaisia tahnoja, muitakin lämpimäisiä kuin leipiä, esimerkiksi kuivakakkuja näkyi olevan tarjolla ja viinereitä olin näkevinäni, kun avarsin maailmaani töiden jälkeen tällä retkellä. Muistakaa ottaa oma astia mukaan, jos menette asioimaan Maitobaariin.
Valikoimasta löytyi niin ikään erilaisia lihoja, lähinnä pakasteena mutta taisipa olla myös vakuumiin pakattuna jotakin. En ole aivan varma haettiinko takahuoneesta tuoretta kun joku haki pääsiäispöytäänsä karitsaa. Sievä kokoelma juustoja, esimerkiksi Armas-perheen Kyyttö-Armasta tarttui minullekin mukaan, kuinkas muutenkaan. Mehuissa löytyi niin ikään ja olipa myynnissä luomua rypsiöljyäkin, ellei muistini minua nyt petä. Ahlmannin omaa rahkaa ja jogurttia olisi ollut tarjolla ja vaikka mitä muuta!
Erittäin hyvästä valikoimasta minun mukaani tarttui Hannan rievä, paria kolmea juustoa, Vanilja Ammumälli -toffeeta, paria Hunajapilven hunajatahnaa: toinen niistä sisältää hunajaa ja nokkosta ja toimi ihanasti levitteenä rapeakuorisen rievän päällä! Pakastimesta noukin vielä mukaani jauhettua hevosta, mikä epäilemättä aiheuttaa väristyksiä ainakin äidissäni. Minusta hevonen on herkullista! Maatilatorin vakio-ostoksiani pienpanimoiden valikoimista ei tästä puodista päässyt tekemään, mutta eipä tuo haitannut tahtia alkuunkaan. Mutta mitä palveluun tulee, Helsingissä minulle tarjottiin välittömästi apua ja tuotteista haluttiin kertoa. Samaa ei voi sanoa Tilapuodista, ikävä kyllä. Ei sillä ettenkö pärjäisi omillani...
Ruokatarvikkeiden lisäksi tarjolla olisi ollut käsitöitä, koriste-esineitä, Lähellä-kirjaa ja Ahlmannin omaa historiaa koskevaa opusta, kynttilöitä... Minulla heräsi mieliteko tuollaiseen pieneen maitotonkkaan, mutta sain vastustettua kiusausta. Ehkä jonakin päivänä ;)
Tampereen keskustasta Ahlmannille pääsee bussilla numero 12 aivan portille, matka ottaa jotakuinkin 20 minuuttia ja se kannattaa. Voisin kuvitella, että kesäpäivänä kun lähtee vaikka lasten kanssa puotiin, pääsee näkemään tilan eläimiä laitumella! Sitä eivät voi Maatilatori tai Juuren puoti tarjota, Heinolan Heilasta en sitten tiedä.
PS. Viimeinen päivä aikaa osallistua arvontaan. Siellä voi vaikka ilmiantaa muita tällaisia kohteita, tiedä vaikka lähtisinkin matkaan. Lähdinhän Ahlmannillekin linja-autoahdistuksestani huolimatta.
2 kommenttia:
Voi Hanna, Hanna! Koskaan ei saa puhua kuivakakuista, ne on kahvikakkuja! Jos olisit sanonu ton sanan leipurikoulussa niin olisit ollu isoissa ongelmissa :). Ei mulla muuta, kivaa lukea että tämmöisiä juttuja avautuu sinne ja tänne.
Onneksi en ole leipurikoulussa, jos minusta olisi tullut sitä myöten koulukiusattu! Yritän muistaa tästä eteenpäin, että kahvikakkuja ei kuivakakkuja. Tuo kahvi on minulle niin "ei niin olemassa oleva asia", että voi tehdä tiukkaa.
Lähetä kommentti