Mehut pistävät kielen solmuun

Maailma saattaa välillä puristaa minusta mehut, enkä ole ihan varma mitä inhaa mehua se sitten on. Mehut ovat minulle vähän kartoittamatonta maaperää, joten tarkastellaanpa sitä asiaa. 

En siis juuri käytä mehuja, viimeksi olen smoothieen käytellyt Valion "marjamehua" vadelma-puolukkaa. No oli miten oli, mehuissa on näemmä eroja ja ne erot on määritelty ihan elintarvikelainsäädännössä.

Kuva: manwithface

Täysmehu

Täysmehun mahevi- eli marja-, hedelmä- tai vihannespitoisuuden tulee olla 100 prosenttia. Sen valmistukseen ei käytetä vettä eikä muita valmistusaineita, makeuden vakioimiseksi saa käyttää glukoosia tai fruktoosia enintään 15 grammaa kiloa kohden. Täysmehutiiviste on tehty täysmehusta poistamalla vettä vähintään puolet mehun tilavuudesta. Täysmehu puristetaan tai lingotaan tai tehdään jollain muulla jännittävällä metodilla, jossa siihen ei lisätä mitään.

Tuoremehu

Tuoremehu on täysmehua, johon ei ole lisätty makeutusaineita eikä sitä ole kuumennettu säilyvyyden parantamiseksi kuten täysmehua. Mahevipitoisuus on näin ollen täydet 100%. Kotona puristettu käsittelemätön mehu on täysmehua ihan yhtä kaikki.

Mehu

Simppeli mehu tehdään täysmehusta lisäämällä vettä ja/tai makeutusaineita, mahevipitoisuuden tulee olla 35% tuotteen painosta. Makeutusaineen määrilläkin on toki omat rajansa.

Nektari

Nektari sen sijaan ei ole helpoin mahdollinen käsite, sillä mahevipitoisuus riippuu lähdeaineksen happamuudesta. Happamia hedelmiä, marjoja tai kasviksia sisältävän nektarin pitoisuus tulee oll 25%, muuten 50%. Nektarin valmistukseen käytetään soseutettuja marjoja, hedelmiä tai kasviksia tai täysmehua/täysmehutiivistettä ja tarvittaessa makeutusainetta ja vettä.

Mehuvalmisteet

Tähän kategoriaan kuuluvat ne mehutuotteet, jotka eivät syystä tai toisesta täytä edellisten mehujen vaatimuksia. Niihin on joko lisätty jotakin tai valmistusmetodit ovat väärät. Ilmeisesti erilaisia mehuvalmisteita erehdytään helposti pitämään täysmehuina, eli kannattaa pitää mehuhyllyllä silmät auki. Mainitsemani Valion vadelma-puolukkamehu menee mehuvalmisteiden kategoriaan, koska lisätty C-vitamiini ei kuulu varsinaisten mehujen lisättävien ainesten listalle, marjapitoisuutensa puolesta se olisi kuitenkin mehu. Höyrytetty marjamehu ei ole täysmehua eikä sen puoleen tuoremehua, se lienee mehuvalmiste, mutta hei, ei mehupoliisit tule ratsaamaan mummolan mehuvarastoja koska sanotte marjamehuja mehuiksi ettekä "mummon marjamehuvalmisteiksi".

Ehkä pitäisi olla erikseen vielä totaalisten myrkkyjen kategoria, tiedän ihmisiä jotka ovat häätäneet muurahaisia eräällä mehuvalmisteella... hedelmän oma sokeri on moninverroin parempi asia kuin aspartaami. Ihan vaan kaksi senttiäni tässä heitän asiaan.

Mehutiivisteet lienevät ilmastoystävällisempiä muuten kuin muut mehut, kuvittelisin niistä syntyvän vähemmän pakkausjätettä tai kierrätettävää materiaalia pitkällä aikavälillä vaikka metodi ehkä vaatiikin ehkä energiaa. Kylmätilojakaan ei tarvita kun tiivisteet säilyvät huoneenlämmössä. Tiivisteissäkin on eroa. Mutta tiedättekö mikä se vasta mielenkiintoista on? Tiivisteiden laimennusvesien verotus.

Että näin on mehut. Oma suosikkini on tomaattimehu.