Vampyyrikarkoitteiden äiti


Pidän vampyyrejä koskevasta viihteestä siinä määrin, että valkosipuliruukkuni syöminen on hieman arvelluttavaa. Tykkään tehdä siitä nimittäin sen verran tujua ja tiukkaa tavaraa, että vampyyrit hyvinkin saattaisivat karata niitä koskevista dvd-levyistä tai kirjojen sivuilta valkosipulittomampiin maisemiin.

Meidän perheessä tästä tavarasta tehdään paksua ja klimppistä, eikä valkosipulin kynsien kanssa kursailla. Kaikkein parasta se on kun käsillä on mummun maassa kasvatettuja valkosipuleja, mutta tällä kertaa jouduin turvautumaan kaupan tavaraan.


Tästä lähtee perusohje valkosipuliruukulle, olkaapa hyvät:

Valkosipuliruukku

1 rasia kermaviiliä
1 rasia maustamatonta raejuustoa
1 pkt Valion Perinteistä Koskenlaskijaa
1-1½ valkosipulia (eli siis kokonaista valkosipulia, ei vain kynsiä)

Valuta kermaviilistä ja raejuustosta ylimääräinen neste kahvisuodattimien avulla, sitä tulee aika reippaasti joten malttia. Minä valutan reippaan tunninkin joskus. Paloittele Koskenlaskija paloiksi ja kuori valkosipulin kynnet odotellessasi.

Yhdistä kaikki ainekset ja muussaa sauvasekoittimella. Jätä klimppiseksi, niin se on kaikkein parasta.

Kokeilemisen arvoista voisi olla valkosipulien kypsentäminen uunissa ennen ruukkuun laittamista. Oman ulottuvuutensa hommaan tietysti tuo, jos käyttää perinteisen sijasta maustettuja Koskenlaskijoita. Mikään ei myöskään estä sotkemasta mukaan tuoreita yrttejä, kuten sanoin tässä on vain perusohje ja variaatioita on vaikka kuinka. Valuttaminenkaan ei ole pakollista, jos pidät vähän löysemmästä levitteestä.

Valkosipuliruukku vain paranee kun se saa vetäytyä jääkaapissa, eli se kannattaa tehdä vähän aiemmin kuin juuri ennen nauttimisen hetkeä.

Ylemmässä kuvassa on ruukun kanssa Vilmas Sesam Knäcke Sticksejä. Aikas hyviä nekin.

AddThis Social Bookmark Button

2 kommenttia:

paahtaja kirjoitti...

Nyt on pakko tunnustaa etten ole tällaisesta aiemmin edes kuullut...aukko sivistyksessä. Hyvältä kuitenkin vaikuttaa : )- voisin kuvitella tuon olevan aika nannaa tuoreen leivän päällä. Myös valkosipulin määrä on kerrankin kohdallaan.

Hanna kirjoitti...

Tämä on joku blast from the last century, koska meillä tätä on tehty niin kauan kuin muistan ja aina se vaan maistuu. Ja kyllä, valkosipulia ei ole tarpeeksi ellei siellä ole vähintään yhtä kokonaista sipulia.

Related Posts Widget for Blogs by LinkWithin

Copyright © 2009 - Jokapäiväistä leipää - pyörii ylpeästi Bloggerilla
Smashing Magazine - Design Disease - Blog and Web - Dilectio Blogger Template - Takala.info