Ruotsalaisherkkujen perässä

En olisi ruokabloggaaja enkä mikään, ellen kävisi tarkastamassa vast'ikään Tampereelle avautunutta Ikeaa, jossa villien huhujen mukaan on Suomen suurin ruotsalainen herkkutori. Eihän sellaista nyt voi väistää?

Suuruus on ehkä liioiteltua, ruokaa oli ehkä pinta-alalla joka vastaa kaupunkilaiskaksiotani. Lähinnä kuivatuotteita ja pakasteita, hieman juustoja, leikkeleitä ja nesteitä joukossa. Pakasteiden yhteydessä kivasti kylmälaukkuja ja kylmäkalleja, että tuotteet säilyvät kotiin asti melko otollisissa lämpötiloissa.

Hämmennyin siitä, että herkkutori on vain käytävällä. Vikkeläsormisiinkin ohikulkijoihin on melkoinen luotto siinä. Odotin ehkä enemmän lentokenttämäistä tilannetta, että siinä on jokin suljettavissa oleva tila tilan sisällä. Mutta ei. Kassatkin oli jotenkin hämärästi aseteltu sinne päätyyn. Tuotevalikoimassa luotetaan ilmeisesti samaan ilmiöön kuin varsinaisen Ikean puolellakin, rivikaupalla samaa tavaraa ;)

En mennyt hakemaan mitään tiettyä, joten päädyin ostamaan vähän sitä sun tätä. Pakasteesta Ikean legendaarisia lihapullia, joita en koskaan ole syönyt ja joita varmaan pitäisi syödä paikanpäällä. Kanakebakkoja myös pakastimesta, vähän ruotsalaista juustoa ja seljankukkamehua, johon ihastuin jo viikkoa aiemmin.

Tykkään kyllä ikealaisesta pakkaussuunnittelusta, ja kylmälaukkukin jonka ostin pakastelihapullille ja -kanakebakoille oli varsin tyylikäs valkoinen jonka kyljessä vihreällä tekstillä "Ikea Food". Pelkistettyä ja rehellistä lookkia.

Olin niin myöhään liikkeellä, etten kokeillut Ikean ravintolaa, kahvilaa tai mitään niistä. Niiden aika siis epäilemättä koittaa vielä.

PS. Kävin minä myös siellä tavan Ikean puolella, katsastamassa lähinnä taloustavaraosaston. Ostin perunapusertimen Minnan innoittamana, ja tämän innoittamana kyselin Facebookissa millä te muusinne teette.