Lähde ystäviesi kanssa syömään


Minä olen onnen tyttö siinä mielessä, että minulla on ystäviä joista monet tykkäävät syödä sekä seurustella ja tietävät minun tykkäävän syömisestä ja seurustelemisesta. Minulle on siunaantunut useampiakin ystäväporukoita, joiden kanssa käydään säännöllisesti tai epäsäännöllisesti ruokailemassa ja juttelemassa siitä miten keksi murenee.

Olen ihan sitä mieltä, että jos sinulla vain on mahdollisuus, käy syömässä tai laita ruokaa yhdessä ystäviesi kanssa. Kiireettä, kaikessa rauhassa, olkaa yhdessä. Nyt kesälläkin on hyvää aika mennä yhdessä piknikille tai ravintoloihin joiden terassit ovat tupaten täynnä, mutta sisällä onkin ihanasti tilaa! Se nimittäin virkistää mieltä, katkaisee arkea ja kun ruokapaikka tai reseptit ja ainekset ovat eri hyviä, tulee vielä hyviä kokemuksiakin.


Tämä siis lähinnä muistutuksen vuoksi: elämän pienet ilot pitävät pinnalla. Jos koet, että jokin sinua estää, pyri ratkaisemaan esteet. Lapsille löytyy hoitajia, pyykin voi pestä huomennakin ja muukin arki kyllä odottaa. Jos taas ongelmasi on ystävien puute, löydät varmasti siihenkin jonkun keinon kun oikein mietit.

Minulla yksinasuvana on runsaasti aikaa käsissäni, joten minä ehdin useammin mutta en tietenkään oleta samoin olevan kaikilla. Uskon kuitenkin lujasti, että sinullakin on mahdollisuus kun oikein yrität. Ja rohkaisuksi, olen käynyt periaatteessa täysin tuntemattomien ihmisten kanssa syömässä. Kun on jonkun tovin jutellut ihmisten kanssa netissä, porukalla uskaltaa tavatakin.

Koska viimeksi olet ollut ystäviesi tai edes yhden ystävän kanssa ulkona syömässä tai tehnyt yhdessä ruokaa? Minä nautin ystävieni seurasta jälleen tänään, myös ystävieni jälkikasvun.

PS. Kuvissa minun ja ystäväni Minnan jälkiruoka-annokset Coyotesta. Hassua, miten minun ystäväni nykyään ihan auliisti ojentavat annoksiaan kuvattavaksi, näin kävi tässä taannoinkin...

AddThis Social Bookmark Button

3 kommenttia:

Aliisa kirjoitti...

Tuo varrasjuttuhomma näyttää hyvältä! Mulle kans. :)

Hanna kirjoitti...

Lieniköhän se nyt kuitenkaan sitten niin ihmeellistä, vaikka hyvältä näyttääkin.

Aliisa kirjoitti...

Ei sen aina niin ihmeellistä tarvii ollakaan. Ja nyt mun rupes tekee mieli köyhiä ritareita.

Related Posts Widget for Blogs by LinkWithin

Copyright © 2009 - Jokapäiväistä leipää - pyörii ylpeästi Bloggerilla
Smashing Magazine - Design Disease - Blog and Web - Dilectio Blogger Template - Takala.info