Herkullisin muste ei tule mustekaloista

Rrrrakastan tuoreen painomusteen tuoksua aamuisin ja kaikkina muina vuorokaudenaikoina!

On taas sellainen ihana aika vuodesta, kun luonto tarjoilee vielä antimiaan ja kustantamot tuovat markkinoille ison liudan ihanuuksia. Ruoan ja juoman paristakin on taas syntynyt monta monituista teosta ja minäpä nostan teille muutaman sellaisen mitä minäkin olen kiinnostunut selailemaan.

Heti kärkeen Christer Lindgrenin eli ihanan 10+ Kiehuu! -miehen teos Kiehuu! Se keskittyy uuteen suomalaiseen keittiöön, 2010-luvun kulinaristin ruokafilosofiaan enkä malta odottaa sen lukemista. villivihanneksia, lähiruokaa, eettistä tuotantoa, kansainvälisiä vaikutteita ja 15 suomalaista huippukokkia menuineen ja ruokakokonaisuuksineen.

Minusta ei ehkä edustusvaimoa saa tekemälläkään, mutta se ei tarkoita etteikö Verna Kaunisto-Feodorowin Edustuskeittiö teos voisi olla jännittävää luettavaa. Sisältäähän se viitoitetun tien aperitiiveista aina kakkuihin asti ja ilmeisesti myös tarinoita edustuselämästä, toivottavasti kaikki ei ole kullalla silattua ja kaunista kakkua.

Miten sitten mahtaisi silmänruoaksi maistua Charlotta Bouchtin Siikaa, seljankukkaa ja muuta suussa sulavaa, kun tekijänä on valokuvaaja? Kukapa ei olisi kutsunut itse itseään kavereille kylään syömään ja valokuvaamaan? Ai niin, ei kovin monet muut kuin bloggaajat ;)

Sara La Fountainilta tulee uusi kirja Passion for food, joka nimestään huolimatta on suomenkielinen teos. Sen pitäisi kattaa koko vuoden verran juttuja, kattauksiin liittyviä kukkia ja sen sellaista. Aamubrunssia, baby-showeria, teekutsuja... lyön vaikka vetoa, että siellä on jonkinlainen versio rocky roadista mukana.

Sitten on tietysti Silvennoisen Maija ja Osterikirja. Osterit kiehtovat minua, enkä ole niitä sellaisenaan syönyt vaikka savustettuna kyllä. Mutta jos Casanova söi tarinoiden mukaan 60 päivässä, niin kai minun täytyy joskus se yksi syödä. Maija tarjoilee 100 reseptiä alku- ja pääruokia varten.

Paloniemen Millan Kiroileva Siili on tehnyt selvää jälkeä suomalaisista ja oheistuotteita on kiitollinen määrä. Nyt Paloniemi on toimittanut Sarjakuvakeittokirjan, tai ainakin näin minun annetaan olettaa vaikka ei varmistavaa tietoa mistään löydykään. Katsellaan. Jos huhu paikkansa pitää, tämä on siis kasvisruokaa sarjakuvapiirtäjän johdolla.

Bonuksena mainittakoon Richard Wranghamin Tulella kypsennetty, joka on käännös Cathing Fire -teoksesta ja koskettelee sitä miten tulella kypsentäminen on tehnyt meistä ihmisiä. Ilmeisesti olemme ainoa laji, joka kypsentää näin ruokansa.

On sieltä vaikka mitä tulossa, pidetään silmät kirjakauppojen ruokaisammalla osastolla auki. Gluteenittomaan leivontaan on tulossa opusta, maissista on kirjoitettu kirja, oikeaa ruokaa lapsille (kehoittavat jättämään kalapuikot pakastealtaaseen), erämiehille on omat teoksensa ja onpa tulossa teos voimaruoasta Suomessa. Tutustu listaan vaikka täällä.

PS. Tämä on Jokiksen 900. postaus,  ja haluaisin muistuttaa erinomaisesta tavasta saada näkyvyyttä myös sinun blogillesi tai sivustollesi Jokiksen kautta!