Eihän kukaan vaan ole missannut Tampereen pikkiriikkisintä kahvilaa eli Vohvelikahvilaa? Se löytyy Ojakadulta, eli Tampereen pienestä Pariisista (olen aiemminkin kertonut teille, että Ojakatu esitti Hovimäki-sarjassa Pariisia). Ja vaikka nyt onkin avautunut toinen saman "ketjun" Vohvelikahvila Tuomiokirkonkadulle, autenttisin kokemus tulee kuitenkin Ojakadulta, tiedoksi.
Kävin nimittäin vilkaisemassa sen uuden paikan, joka löytyy Iloisen Keittiön naapurista (käykää silti Iloisessa Keittiössä, Jokis-tarjouskin on vielä voimassa).
Uudessa Vohvelikahvilassa on ennen kaikkea tilaa, jos sitä vertaa sen isosisareen. Sisustus on sekalaisempi setti romanttishenkistä sohvaa, tuolia, pöytää. Siinä ei toki ole mitään vikaa, mutta siitä tulee enemmän mieleen Pannu & Huone, La Famille, entinen Wanha Vanilja kuin vanha kunnon Vohvelikahvila.
Vohvelit toki ovat tutulta listalta, näyttävät ja maistuvat ihan yhtä kelvoilta kuin alkuperäisessäkin. Käsittääkseni tarjolle on tulossa muutakin, mutta tiemmä vohvelit nyt Vohvelikahvilassa dominoivat menua. Menussahan on monta hyväksi todettua juttua, kuten se vohveli vuohenjuustolla ja mansikkahillolla. Olen kuitenkin sellainen tyttö, joka tykkää myös uudistuksista, joten odotin tältä isommalta Vohvelikahvilalta jotain uuttakin listalle. Ehkä tulevaisuudessa?
Yksi alkuperäisen Vohvelikahvilan hienoimmista piirteistä on myös sen vaihtuva taide, opiskelukaverini Päivikin on pitänyt siellä pienen taidenäyttelyn. Sama perinne ei taida kuitenkaan ulottua tähän pikkusiskokahvilaan, mikä on sinänsä ehkä sääli. Vaihtuva taide kun on aina kiva juttu.
Ihan kiva, että tuli uusi kahvila. Mutta Ojakadulla on tunnelmaa, vähän niinkuin ulkomailla olisi. Tuossa sitä on vaan Tampereen Tuomiokirkonkadulla.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti