Talvi jouluineen ja muine juhlineen on aivan ovella, sesongin hullutuksiin ovat toiset jo ryhtyneet valmistautumaan, vai mitä?
Ihan vielä eivät joululaulut kaupoissa soi, mutta eipä ole moinen estänyt Marabouta tuomasta markkinoille limited edition -suklaalevyään nimeltä Vinter Vit. Se on valkosuklaata vaniljalla, eli ei periaatteessa mitään ihmeellistä, koska eikös suurin piirtein kaikki valkosuklaa ole vähintään vanilja-aromilla häväisty?
Ihmisillä nyt vaan on taipumus yhdistää vanilja valkoiseen, vaikka syötävä osa vaniljassa itsessään mustaa onkin (kukka on valkoinen). Elokuvassa Danny the Dog (tunnetaan myös nimellä Unleashed) päähenkilö Dannykin oppii, että "Vanilla is white." Tosin siinä puhe on enemmänkin vaniljajäätelöstä, eikä vaniljasta yleensä.
No joka tapauksessa, Marabou siis yhdisti vaniljan valkosuklaaseen, kääri sen kultapaperiin ja löi oikein pahvipakkaukseen.
Valkosuklailla on faninsa, minä useimmiten pidän valkosuklaasta. Etenkin Galakia kaipaan oikein takaisin! Pidän vaniljastakin, muutenkin kuin makeassa. Tässä tämä kuitenkin oli ehkä hintsusti liikaa sellaisenaan, mutta ehkä tämä olisi omiaan moussessa tai jossain leivonnaisessa?
Kyllä mä tälle 180 grammalle tekemistä keksin.
8 kommenttia:
Kokeilin tuota Maraboun uutta valkoista viikonloppuna levonnassa ja ainakin vaniljaisessa metsävadelmajuustokakussa pieninä murusina tuntui toimivan.
Noni, eli tälle on todistettavasti paikkansa.
Valkosuklaa olisi muuten hyvää, mutta siinä tulee "jälkipoltteena" semmoinen inhottava suolaisuus kitalakeen ja muutenkin tahmea olo. :\
Itsehän olen mahdollisimman tumman suklaan ystävä, koska se maku on niin hienostunut ja lähes fasistisen terveellinen. :D
Kyllä suklaan pitää olla suklaan väristä. Multa menee valkusuklaa vain jos valtavassa suklaanhimossa ei ole muuta saatavilla. Suklaa on niin kokonaisvaltainen nautinto.
Vanilja on mustavalkoinen - ei suklaa.
Ostin juuri keväällä pari levyä Galakia Pariisista ja aikomuksenani oli käyttää ne johonkin jälkkäriin mutta en sitten malttanut olla syömättä niitä ihan sellaisenaan. Namia oli.
mulla tulis talvisuklaasta mieleen enemmän tumma ei valkonen.. ei näköjään maraboulla. vaniljaa tosiaan on valkosuklaassa aina.
No näin mä muistelin, että kyllä sitä aromina ainakin on.
Oijjoi, Galakin valkoista on kyllä ikävä...lapsena sitä aina ostettiin, kun äiti otti mukaan kauppaan. Joku vuosi takaperin ostin minäkin sitä jostain maailmalta, mutta se ei maistunut samalle kun aikanaan Suomessa myynnissä ollut Galak. Oli jotenkin kuivempaa eikä yhtä voimakkaan makuista. Alkuperäisen Galakin voittanutta ei ole :)
Lähetä kommentti