Asuntoshoppailun kynnyskysymys on keittiön sijainti

Semivakavissaan tehtävä asuntotsekkailu ja shoppailuun valmistautuminen on keittiöihmiselle välillä erityistä piinaa.


Minun tämän hetkisestä keittiöstäni on puhuttu aiemminkin, samoin kuin olen paljastanut lähinnä yksityiskohtia siitä mitä tulevaisuuden keittiöltäni haluan. Nyt murehdin lähinnä asuntojen pohjaratkaisuja keittiön suhteen, sillä minulle tottakai se keittiön sijoittuminen ratkaisuun on tärkein asia!

Optimaalisinta minusta on, jos keittiö on olohuoneen yhteydessä joko tupakeittiönä tai sitten pienellä seinällä erotettuna niin, että ruokailutila näkyy kunnolla olohuoneeseen. Jos keittiö on asunnossa aivan toisaalla kuin olohuone, skippaan asunnon katsomisen melkeinpä heti - kaikkein pahinta on, jos asunnossa on pitkä eteiskäytävä josta heti ovesta tultaessa on vasemmalla ovi keittiöön ja käytävän päässä oikealla olohuone. Haluan, että mahdolliset vieraat näkevät keittiössä puuhailun!

Makuuhuoneet voivat olla pieniä, mutta olohuoneen ja keittiön yhteyteen haluan kunnolla tilaa. Ruokailutilaani haluan nimittäin kuuden hengen ruokapöydän ja olkkarin puolella sohvan ei tarvitsisi viedä liikaa lääniä. Jos ja kun asunnossa on parveke tai käynti omalle pihalle, rakastaisin lujasti ratkaisua jossa parveke on keittiön jatkeena, eikä suinkaan olohuoneen. Pieni parvekepuutarha jossa piipahtaa keittelyn, paistelun, hauduttamisen ja kaiken muun lomassa olisi niin hieno juttu, ettei mitään järkeä. Miksi sijoittaa parveke olkkarin jatkoksi, kun sille on pätevämpiäkin paikkoja?

Kolmantena, mutta ei suinkaan tärkeimpänä on välimatka asunnon ovelta keittiöön. Sen ei tulisi olla turhan pitkä, jotta asiat sujuvat sutjakkaasti kauppakassien, keittiön ja roskiskierrosten kanssa.

Kerro oletko sinä tämän hetkisen kotisi pohjaratkaisuun keittiön suhteen tyytyväinen? Mitä olet mieltä minun kevyistä pikku vaateistani asian suhteen, haluaisitko puhua minut ympäri kunnioittamaan erillistä keittiötä?

AddThis Social Bookmark Button

12 kommenttia:

Elina kirjoitti...

Asumme 60-luvulla rakennetussa kerrostalossa, jossa tilanne on juurikin se, että eteisen kautta on käynti erilliseen keittiöön ja olohuoneeseen.

Erillisessä keittiössä on kuitenkin hyvätkin puolensa, mm. se, että ruoanlaitosta aiheutuvat tuoksut eivät leviä koko kämppään ja myös ne sotkut jäävät sinne. En oikein innostu niistä ihan avonaisista olohuone/keittiöyhdistelmistä, joissa ei ole mitään väliseiniä. En pystyisi nauttimaan ruoasta rauhassa, jos näkösällä on koko ajan tiskaamattomat tiskit.

Toi parveke keittiön yhteydessä kuulostaa ihanalta, en olekaan tullut ajatelleeksi, miten nerokas ratkaisu se olisi!

Hanna kirjoitti...

Eli teillä syödään keittiöstä erillisessä ruokailutilassa päivätasolla?

Qulinaristi kirjoitti...

Se on todellakin kynnyskysymys. Ajatellaanpa kuinka kauan aikaa vietämme keittiössä? Mikäli hieman enemmänkään pipertää ruoanlaiton kanssa niin se on paljon se! Äkkiä esimerkiksi itselläni menee tuollaiset 3 - 4 tuntia mikäli tekee jotain piperryksiä. Ja muutenkin. Se tekee paljon vuodessa se. Joten olen kanssasi samaa mieltä että keittiö ensin tilavaksi ja toimivaksi sekä riittävästi tasoja ja kunnolla vetokaappeja. Sijainti saisi olla todella keskeinen koska samalla on hallinnassa muu talous kun safkaa laittaa. Siis lapset ja koirat silmän alla, saatikka vieraiden kanssa hengailu ruokaa laittaessa. Meillä on 2 vuotta vanhassa talossa toisin joten remonttia odotellessa. Säilytystilat vaihtoon ensin ja muuta pientä. Toisaalta haluan keittiöön työrauhan jossa voi rauhassa säveltää ja se on sitten omaa aikaa se. Eli ei muilla ole asiaa köökin puolelle jos itse fiksailen jotain. Mutta se on myös se että teen yllätys atakkeja ruoan suhteen joten se menee pieleen mikäli vaimo käy urkkimassa päivän menyyn. Mutta se on tosiaan näin että keittiö ensin ja sitten muut. Sohvallakin nukkuu hyvin.

Elina kirjoitti...

Hanna, joo, meillä syödään enimmäkseen telkkarin tai tietokoneen äärellä :D

Reija kirjoitti...

Eka kertaa kommentoin.. katsotaan kuinka sujuu :)
Minä toivoisin ison keittiö/ruokailutila yhdistelmän. En halua että telkkari näkyy suoraan keittiöön tai ruokailutilaan kun syödään. En tykkää siitä että syödessä katsotaan telkkaria (paitsi jos syön yksin ;)
Toisaalta, ruokailutila saisi olla mukavampi kuin perinteinen iso ruokapöytä- tyyliin, jotta siellä voisi vieraat mukavasti jutustella ja istuskella kun kokkaan.
Meidän nykyinen systeemi.. erillinen olohuone erillinen keittiö- toimii meille nyt, kun meitä ei ole kuin me ja täällä en mitään suuria ruokakekkereitä ole ainakaan vielä järjestänyt. Ehkä sitten kun oon rikas, ehkä sitte saan sen haaveiden köökin

emmi kirjoitti...

aika samanlaiset haaveet ja vaatimukset meillä on keittiön suhteen.
ja sattuispa sopivasti tämä juttu, kun juurikin eilen totesin oman blogin puolella, että taloprojektissamme olen eniten innoissani keittiöstä. olen saanut sen suunnitella juurikin omiin (perheemme) tarpeisiin ja täysin oman makuni mukaiseksi ulkonäöltä.
meillä tulee olemaan keittiö ja olohuone yhtä suurta tilaa, välissä on saarreke, johon tulee muutama jakkara istuskeluun ja enemmän olohuoneen puolelle tulee ruokapöytä. avonaisessa keittiössä minuakin mietitytti tiskien näkyminen, mutta se ratkaistiin isolla altaalla ja astianpesukoneella. ainakin aluksi luulen, että olen niin innoissani, että lastaan astiat suoraan koneeseen/altaaseen enkä jätä niitä pöydällä.
parasta keittiössäni on se, että olen saanut itse sen suunnitella ja se, että siitä on kulku pariovien kautta suoraan terassille.

Essi kirjoitti...

Meillä on tuollainen asunto, jonka kuvailit hyväksi. Teknisesti ottaen. Muuten sanoisin, että tämä asunto on kurja ja sokkeloinen. Toisaalta eteiskäytävä on hurjan pitkä ja kauppakassien raahaus ei ole kauhean herkkua.

Tässä pohjapiirrosta: http://www.psoas.fi/_img/kohteet/p/yok2846_3h+kk_59m_b57.gif

Tässäkin asunnossa on muuten virallisen termistön mukaan keittokomero. Oikeasti tämä on kyllä pieni tupakeittiö, eli olohuoneen ja keittiön välissä ei ole mitään seiniä, keittiövekottimet ja työpöydät ovat kahdella lyhyellä seinällä.

Parvekkeen ovi keittiössä on siitä vähän huono juttu (ainakin tässä asunnossa) että kun se nyt sattuu olemaan jääkaapin vieressä, niin jos parvekkeen ovi on auki, ei jääkaappia voi avata. Romanttinen keittiöpuutarhailu-kokkailu ei siis onnistu. :(


- Essi

Mustikoita ja puolukoita kirjoitti...

Meillä on muutama vuosi sitten rakennettu omakotitalo. Keittiöstä on iso aukko olkkariin, mutta keittiön kaappien välissä on kuitenkin seinämä eikä näin ole suoraa reikää olkkariin. Nyt kun meillä on alle 2 v täystuho niin monesti on ollut haaveissa ovi keittiön ja olkkarin väliin , ruoanlaittorauhaa ei ole ollenkaan ja etenkin muodissa oleva hellannappien vääntely saa tämän äidin verenpaineen koholle. Muutoin olen tyytyväinen keittiööni, kokoa on n. 17 neliötä ja avaruutta ison pöydän ympärillä, kaappi-ja laskutilaa unohtamatta.

Hanna kirjoitti...

Keittiö on kodin sydän, ja taidatte kaikki olla samaa mieltä! Ilahduttavan paljon kommentteja kertynyt poissaollessani, kiitos niistä! Reijakin ensikommentoijana, kuulio!

Qulinaristi olispa mulla puoliso jonka kokkailuja voisin urkkia, ja sitten ottaa ruoan päälle torkut sohvalla.

Reija en mä ehkä oleta ruokakekkereitä järjestäväni, mutta minua varten haluan jotain tiettyä. Ihan itsekeskeisesti minua ittiäni varten.

emmi pariovet terassille, mä muutan teille. Asia pihvi?

Essi joo ei tuo pohjaratkaisu nyt ihan optimi ole, turha mutka eteisestä keittiöön, tulee muutenkin vähän sokkelon tuntua. Yksityiskohdat ei skulaa teoriassa ihan hyvässä jutussa. Mutta jos yhtään lohduttaa, niin mun pitää nykyään mennä eteiseen avatakseni keittiössä olevan jääkaapin?

Mustikoita ja puolukoita mun lisääntymiseni näyttää tällä hetkellä niin epätodennäköiseltä, että namiskoja vääntelen varmaan hautaan asti vain minä. Ellen sitten laita Jokikseen deitti-ilmoitusta...

emmi kirjoitti...

öh, siitä muuttamisesta en ihan tiedä, mutta kylään, kokkailemaan ja syömään saapi tulla sitten kun alkaa oleen siinä kunnossa. tervetuloa!

Reija kirjoitti...

Hanna: Mun haaveissa ois järjestää ruokakekkereitä kavereille.. Sitten joskus kun.. ja miksei pienemmässä muodossa nytkin.
Kokkailu on ihana vastapaino sille ainaiselle.. työlle.
Ei oo mitään sen parempaa ko hyvä ruoka, hyvä viini ja hyvä seura ;)

Hanna kirjoitti...

Okei, en muuta teille emmi, mutta ehkä sitten joskus kylään jos kutsutaan.

Ja kylään kutsumisesta puheenollen, Reija, millon mä tulen?

Related Posts Widget for Blogs by LinkWithin

Copyright © 2009 - Jokapäiväistä leipää - pyörii ylpeästi Bloggerilla
Smashing Magazine - Design Disease - Blog and Web - Dilectio Blogger Template - Takala.info