Säännöt, ne on tehty rikottavaksi, eikö?
Kuva: Valtion ravitsemusneuvottelukunta
Serious Eatsissa on vähän käsitelty ruokapyramidia ja mietitään onko moinen ohjenuora tarpeellinen syöjille. Meillä Suomessahan nojaillaan enemmän lautasmalliin, joka ylemmästä kuvasta löytyy. Alemmassa kuvassa on Yhdysvalloissa 2005 uusittu ruokapyramidi, jota kutsutaan MyPyramidiksi.
Varmasti valtaosa meistä suomalaisistakin on viimeistään kotitaloustunneilla yläkoulussa tutustunut ruokaympyrään tai -pyramidiin ja lautasmalliin. Osa on aikuisiällä suunnannut ruokavalionsa, dieettinsä toisin ja luopunut esimerkiksi peruna/pasta/riisi-osastosta, jota lautasmallissa on melkeinpä neljännes. Ja siitä syystä, että ei ole mitään käsitystä siitä moniko lautasmallia oikeasti noudattaa, lähden samoille linjoille Serious Eatsin kanssa: tarvitaanko lautasmallia?
Kuva: MyPyramid.gov
Pyramidi ottaa huomioon viljat, vihannekset, hedelmät, rasvat, maitotuotteet sekä lihat ja pavut. Aikalailla sen perinteisemmän ruokapyramidin malliin, se taisi vain olla vähemmän sateenkaaren väreissä ja antaa viljoille isomman palasen kuin nykyinen. Hankalampi lukuinen ja muistettava tuo nyt kuitenkin on kuin meikäläinen lautasmalli.
Taannoinen rasvasotakin sen osoitti, etteivät kaikki toimi yleisten ohjeiden mukaan eikä ole tarviskaan toimia. Minä valitsen voin, sinä voit valita margariinin. Mutta valitsetko lautasmallin ja pitäisikö sinusta muidenkin valita se? Miksi emme valitsisi sitä?
Ja koska olet viimeksi nähnyt lautasmallin mukaisen ravintola-annoksen?
11 kommenttia:
Valtion viralliset ravitsemussuosituksethan eivät ota kasvisruokavaliotakaan mitenkään huomioon (helposti kuolee äkkiä puutostauteihin, you know), joten ei tuota lautasmallia tule juurikaan noudatettua.
Myöskin useimmat vegaaniruokapyramidit (esim) on omiin syömisiini nähden vähän nurinkurisia, kun viljatuotteiden määrää korostetaan ihan älyttömästi, niin kuin yleensä sekasyöjienkin pyramideissa.
En sano, että nuo pyramidit ja lautasmallit olisi ihan turhia, mutta kaipaisivat kyllä pikaista uudistumista.
Viljoilla on kyllä ihan julmettu osuus etenkin pyramidissa, mitähän asiaa silläkin lie joskus ajettu? Koska jotain on ajettu, maataloustukiaisia tai...
Tuota viljan suurta määrää ihmettelen minäkin. Jos minä söisin 6-8 palaa ruisleipää päivässä, niin sosiaalinen elämä kävisi ainakin omalla kohdallani mahdottomaksi...
Mikä MTK:n juoni sekin lienee muuten, ettei opiskelijaravintoloissa saa enää valita sitä edullisempaa leivätöntä ateriaa? Tätä on kuulemma perusteltu "terveellisyyssyillä", mutta olen kuullut kommentteja ainakin naispuolisilta opiskelijoilta, että heistä lounas olisi sopivan täyttävä ilman leipää.
Nyt, kun se kuuluu automaattisesti hintaan, leipää tulee kuulemma otettua vain sen vuoksi ja usein vielä sitä vähiten terveellistä "pullaleipää".
Mielestäni tavintola-annoksen ei tarvitsekkaan olla minkään lautasmallin mukainen, sillä itse syön ravintoloissa alle kerran viikkoon ja minulle tärkeintä on että makupaletti on kunnossa. Arkena syön ns. mallin mukaan, mutta yleensä korvaan "hiilihydraatti neljänneksen" kasviksilla ja proteiineilla. Koulun ruokalassa sekin on valitettavan harvoin mitenkään mielekäs vaihtoetho, 5dl pelkkää porkkana- tai kaaliraastetta.... Yritän yleensä suosia koulun kasvisvaihtoehtoa, mutta kun sekin on todella usein kasvispastaa niin lopulta syön nakkikastiketta salaatilla :s AK
Aika jännä, että toi "You may also like..."-gadget ehdottaa "Miten pizza syödään?"-artikkelia. Sillä pizzahan on kirjaimellisesti täydellinen, italialaistyyppinen ruokaympyrä!
Pizzan syöminen voi varioida yllättävän paljon. Harjavallan Pizzamestareilla tarjoillaan pizzaa nimeltä lajitelma, jossa täytteet on tosiaan jaoteltu tuolla tavalla lohkoihin niinkuin ruokaympyrässä.
Kyllä mä ainakin näkisin näillä ruokamonikulmioilla olevan silti jotain käyttöä vieläkin, vaikken nyt aivan vakuuttunut olekaan, onko se nykysuositus ihan paras mahdollinen viljoineen päivineen.
Kuitenkin löytyy paljon lapsia, jotka eivät ole onnekkaasti sattuneet syntymään foodie-perheeseen ja joiden käsitys ateriasta kouluikäisenä on lähinnä "Asia joka otetaan einestiskistä ja tungetaan mikroon." Tällöin kaivataan kyllä kipeästi jostain kodin ulkopuolelta tulevaa mallia.
Ja toisaalta kotitalousopettajakaan ei ehkä niin helpolla pääse levittämään uusinta super-detox-ihmedieettiään, jos oppikirjassa sanotaan päinvastaista. :)
Aikuiset saavat sitten itse surffailla haluamansa mallisen ruokavalion tai syödä ihan vaan sitä mikä maistuu hyvältä. Ja eihän näitä ole tarkoituskaan kirjaimellisesti noudattaa.
Köksä pitäisi aloittaa paljon aiemmin kouluissa, eikä vain tästä syystä. Muistaako joku tuliko ruokaympyrää koulussa aiemmin kuin seiskan köksässä?
Vissiin jossain ala-asteen terveysvalistuksessa sitä sivuttiin, olisko ollut YT:n (ympäristötieto / -oppi) kurssilla.
Ei se siellä ympässä paljon auta, ruokaan pitäisi päästä käsiksi paljon aiemmin. Tulisi konkretiaa sen pyramidi- tai ympyrämallin abstraktioon.
Ympäristöopissa taisi tulla ala-asteella vastaan ja sattui sen verran fiksu opettaja, että asiaa pohdittiin myös ruokailun yhteydessä. Tosin kouluruokalan tarjonta 90-luvun alkupuolella ehkä osaltaan rajoitti opin perillemenoa (porkkanaraastetta, porkkanaraastetta, puuroa, näkkäriä, porkkanaraastetta). Ja sitten ruokalassa oli säännöllisen epäsäännöllisesti valistuskampanjointa, mutta veikkaanpa ettei sydänviikon ja kumppaneiden tarkoitus ihan auennut kaikille vielä siinä iässä.
Kotitalouden opetus pitäisi kyllä ehdottomasti aloittaa aikaisemmin, seiskaluokalla ne tunnit tuntui menevän enemmänkin nokkimisjärjestyksen määrittämiseen kuin itse asiaan.
Lähetä kommentti