Salvia tykkää sinihomejuustosta

Mulle on aivan sama mitä mieltä Pekka Puskan seuraajat ovat voin käytöstäni. Maailmassa on suurempiakin murheita, kun esimerkiksi naapurikorttelissa tapahtui oikeasti hirveitä ja Koreoillakaan ei liene niin koreaa.


Mä tiedän, ja moni muukin tietää, että vanha opiskelukaverini Stella tykkää pastasta voilla ja salvialla. Satuin sattuman oikusta jäämään kaupassa jumiin yrttihyllyn eteen ja siinä tätiarmeijan hälvenemistä odotellessani tuoksuttelin yrttejä ja käteni osui salviaan... ja siitä se ajatus sitten otti ja lähti kohti Stellaa. Päätin kanavoida hänen voisalviapastaansa.

Kotiin päästyäni päätin sitten silkkaa uteliaisuuttani tsekata Niki Segnitin The Flavour Thesauruksesta mitä kavereita salvialle suositellaan. Suositusten joukosta löytyi sinihomejuusto, jota juuri edellisenä päivänä olin saanut päähäni ostaa Juustosopista. Olin hakemassa Kyyttö-Juhanaa, mutta kun en sitä saanut niin hetken mielijohteesta ostin sitten jotain sinistä, Peltolan Blueta.

Ja niin haarukoin ajatukseni ja syntyi...

...Sinihomejuusto-salviapasta

valinnaista pastaa
puoli kourallista tuoretta salviaa
75 g sinihomejuustoa
25 g voita
loraus öljyä
2 valkosipulin kynttä
suolaa
mustapippuria

Keitä pasta suolatussa vedessä (kuten Stellan reseptistä voit todeta, hän käyttää tuoreravioleja ja minun valintani oli kiharahko riccioli-mallinen kuivapasta).

Kun al denteen on matkaa jäljellä jotakuinkin se pari kolme minuuttia, jonka tuorepasta ottaa, sulata voi öljyyn pannulla ja nakkaa ensin valkosipuli vähän pehmemään ja porisemaan. Sitten pikapuoliin perään salvianlehdet ja 30 sekuntia myöhemmin murusta joukkoon sinihomejuusto.Valuta pasta ja heitä pannulle, sekoita hyvin ja annostele lautasille. Halutessasi voit suolata hieman ja rouhaista mustapippuria päälle.

Ja bonuksena, jos olet totaalinen juustonrakastaja, voit raastaa päälle parmesaania. Minä en tällä kertaa niin tehnyt, mutta sinua ei estä mikään. Ei edes Pekka Puska.

Näin voi käydä kun tädit saartavat sinut kaupassa, etkä viitsi ruveta avautumaan ja tulee nätti tyttö mieleen kun haistelet vähän yrttejä. Perussettiä ;)

Mitä Hämeenkatu 10 -tulipaloon tulee, se vähän ahdisti ja sitäkin varten kannatti syödä vähän lohturuokaa.

AddThis Social Bookmark Button

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kohtuudella kaikkea ja ajatellen aivan kaunista...ja hyvää.

cebic kirjoitti...

Näyttääpä herkulliselta!

Kyllä mielestäni sen kahvin voi tarvittaessa tiramisusta jättää poiskin kokonaan, kostuttaa kakkuosion vaikkapa sitten maidolla tms. Yllättävän moni ihminen ei pidä kahvista, ite taas vetäsin tänään töissäkin pannullisen :D

Related Posts Widget for Blogs by LinkWithin

Copyright © 2009 - Jokapäiväistä leipää - pyörii ylpeästi Bloggerilla
Smashing Magazine - Design Disease - Blog and Web - Dilectio Blogger Template - Takala.info