Mittatilaussuklaata melkoisiin mielitekoihin

Kun näin ensimmäisen kerran Mashablen artikkelin Create You Own Awesomely Weird Chocolate Bars, halusin ehkä vähän itkeä. Tiesin, ettei varmasti ole mitään maailman tapaa minulle saada noita outoja Chocomizen suklaapatukoita Suomeen.


Mutta täsmälleen samana päivänä Sanni lähestyi minua Facebookissa Saksasta käsin ja paljasti minulle, että on olemassa Chocri, joka tekee täsmälleen samaa ja toimittaa Saksaan. Saksaan, josta Sanni moista suklaata voi minulle Suomeen diilata! Lieni sanomattakin selvää, että suklaata lähti tilaukseen pienen harkinnan jälkeen? (Harkinta siitä syystä, ettei tuo nyt ihan halvinta mahdollista suklaata ole.)


Tilaus löysi nopeasti itsensä Sannin käsiin ja kuhan hänet saatiin Suomeen, tulivat suklaat priimakunnossa minulle. Ideana oli siis se, että 7 portaan valintasysteemissä valitaan kuusi "ainesosaa", joista se oma suklaalevy muodostuu. Yksi kuudesta ainesosasta tietenkin suklaa ja loput valinnat tehdään hedelmien, mausteiden, pähkinöiden yms. väliltä. Listalla on niinkin outoja asioita kuten pekonia, marsipaaniporkkanoita, spelttihiutaleita, nallekarkkeja ja ruusun terälehtiä.


Kahden levyn tilaus taisi olla minimi, joten kaksi levyä minua kohti lähti matkaamaan. Toisessa levyssäni oli suklaata päällekäin maitosuklaa ja valkoinen suklaa ja mausteina merisuolaa, kurkkia, appelsiinin paloja, kookoslastuja ja nougatia. Toinen valintani oli tummaa suklaata fenkolilla, kukkasilla, lakritsipisaroilla ja pistaaseilla. Ensimmäinen toimii yltäkylläisyydestään huolimatta aivan erinomaisesti :P eikä toinenkaan missään nimessä ole huono. Mitä sinä valitsisit?


Tällaista mittatilaussuklaata siis tällä kertaa, toimisi varmaankin lahjaksi jos saat moista diilattua Suomeen jollain konstilla. Sitä odottaessa, että Fazer tai jokin muu suklaatehtailija tarttuu tähän ideaan Suomessa... jep ja jepjep. Sen päivän kun näkisi. Pekonia Fazerin Sinisellä... om nom nom.

AddThis Social Bookmark Button

Kotimaan mullista


Mummollani on vuokrapalsta Harjavallassa eli hän vuokraa viljelyspalstaa joltain taholta, oletan sen tahon olevan kaupunki. Tämä palsta pitää mummoni virkeänä ja meidän koko jengin kesällä ruoassa, eihän meitä ole enää jäljelläkään kuin neljä ja mummo pitää palstastaan hyvän huolen, joten se on melkoisen satoisa.


Kävin lomallani piipahtamassa myös palstalla, katsomassa miten hommat etenevät ja poimimassa vähän satoa. Tänä vuonna toin mummolle kokeiltavaksi mangoldin ja mustajuuren siemeniä, mangoldi on tuottanut jo julmettua satoa ja mustajuurta pääsemme kokeileman pikapuoliin. Sen sijaan kesäkurpitsaa on tältä palstalta syöty jo vuosikausia, nytkin sain mukaani komean yksilön (vyötin sen autossa pelkääjän paikalle apukuskiksi).


Kesäkurpitsan kukista emme vielä ole mitään tehneet, vaikka niitäkin voisi vaikka täyttää ja friteerata. Mutta itse kurpitsat ovat taipuneet moneksi muuksikin kuin apukuskeiksi. Komealta näyttää niidenkin sato. Niiden lisäksi maalta löytyy vaikka mitä, mummo esitteli minulle seitsemää sorttia sipuleita (kyllä vain, seitsemää sorttia) ja monta monituista muuta juttua.


Tomaatit antavat vielä odottaa itseään, eikä ihan kaikki muutenkaan ole valmista. Toivottavasti kesää jatkuu, jotta päästään näitäkin maistelemaan. Vain mansikoita ovat vihulaiset linnut käyneet maistelemassa, mutta siitäkin sadosta sain pienen maistiaisen ja herneitä on tullut riittämiin.


Palstalla on kiva käydä, kun aina saa syödäkseen ja kotiin viemisiä oli vaikka miten. Pakkasin Tampereelle lähtiessäni kauheat kasat herneitä, pinaattia, mangoldia, tavan salaattia, punajuuria ja vaikka mitä ja olen aivan varma, että junassa kateelliset kuolasivat vihersäkkiäni. Olihan se avoin paperipussi... kerrankin en uskaltanut nukkua junassa, kun pelkäsin varkaita ;)


Hiukan saisi kyllä sadella, vuokrapalstalle kun ei vettä tule vaan mummo sitä kantaa joko Kokemäenjoesta tai tuo pyörän selässä kanistereissa kotoa. Pieni sateen ropsaus tekisi kellekään pahaa...


Mutta hei, suosittele tätä tuosta alta kavereillesikin, jos tykkäät että Suomen maassakin kasvaa herkkuja juttuja! Ja kertokaahan omista palstoistanne ja kesävihanneksistanne kommenteissa.

AddThis Social Bookmark Button

Kaislalla kutittelua


Mustalahden satamassa on tamperelaisten ja matkaa tekevien iloksi tänä vuonna pystyssä oikein ravintola, kun tässä takavuosina moinen juttu meni vähän mönkään. Nyt siellä sitten on Ravintola Kaisla (ja Kahvila Korte). Kävimme kaveriporukalla heinäkuun alkupuolella kokeilemassa suhiseeko kaislikossa ja mitä siellä suhisee.


No, siellähän oli tiistai-iltana jonkun tanhukerhon tangotreenit, mutta ei se meidän ruokailua millään muotoa haitannut. Eikä haitannut Särkänniemen huvipuistossa kantautuneet äänetkään, puhumattakaan ohi ajaneesta kelluvasta saunasta (oletamme sen olleen saunan eikä ulkohuussin).


Väkeä oli terassilla riittämiin, tilaukset ja juoman haku tehtiin itse sisälle tiskille ja ruokaa sitten kiikutti pöytiin pari tarjoilijaa. Ruokaa on tarjolla salaateista pihveihin, lämpimistä leivistä muikkuihin eli vähän jokaiselle jotakin.


Meidän valinnoissamme ylhäältä alaspäin vuohenjuustoleipää, manchegojuustosalaattia, kasvisstruudelia, valkosipulipihviä ja pippuripihviä. Kaikki ruoat olivat sarjassamme ihan ok, tosin pihviannoksen hinta suhteessa sen kokoon ja makuun aiheutti hieman närkästystä. Minun valintani, eli ylimmäinen vuohenjuustoleipä oli sellainen ok miinuksella, se oli vähän niinkuin nähty ennen tätäkin.

On alkanut vähän kypsyttää tuollainen "pari kirsikkatomaattia, kaksi viipaletta kurkkua ja muutama salaatin suiru" -esitys salaatista. Jos sinuakin voinen riepoo, kommentoi ihmeessä mitä voisimme asiakkaina asialle tehdä.


Eli saa Kaislasta rahaa vastaan särvintä, mutta parempaakin ruokaa on. Palvelukin oli kaiken kaikkiaan ookoo. Ei tässä syntynyt mitään palavaa himoa palata takaisin.

PS. Kiitos erinomaisesta ruokaseurasta Lassi, Maija, Mari, Mikko ja Samuli :)

AddThis Social Bookmark Button

Viilennystä mielelle ja kielelle

En tiedä oletteko pistäneet merkille, mutta on ilmoja pidellyt? Sen sorttisia ilmoja, ettei ruoanlaitto ole paljon kiinnostanut ja syöminenkin on ollut vähän siinä ja siinä. Niinpä olen elänyt lähinnä jäädytetyllä ruoalla, tai siis.


Suomenkielen sana "mehujää" ei oikein kelpaa tässä tapauksessa, kun en ole oikeastaan kertaakaan käyttänyt mehua. Englannin sana "popsicle" taitaa antaa huomattavasti enemmän aineksissa anteeksi. No oli miten oli, mehujäämuotit ovat olleet kovassa käytössä tässä huushollissa viime viikkoina.


Olen tunkenut muotteihin niin jogurttia, kuten tässä raketinmallisessa "mehujäässä" on Ahon raparperijogurttia (syökää sitä nyt kun se on sesongissa!), ylimmässä kuvassa on Piltin mangososetta, Jam it! papaijahilloa ja Oatlyn suklaajuomaa ja tässä alimmassa on Nutella-sipaisut sekä minttusuklaa Frezzaa. Uskokaa huviksenne, että olen tunkenut myös tomaattimurskaa Lékuén muotteihin, mitä melko nestemäistä nyt olen sattunut kaapeista löytämään se on päätynyt pakastimeen ja tikun nokasta nautittavaksi.

Herääkö jotain villejä ideoita tulevien päivien viileisiin sessioihin? Purkillinen sitruunaruohotahnaa odottaa minulla ainakin hetkeään. Mutta, vinkit jakoon, mitä muotteihin?


En juuri välitä säätiedoituksista, joten ei ole pienintäkään käryä mitä tuleman pitää. Mutta ei ihmisen keittiössä voi olla turhaan mehujäämuotteja. Näissä kuvissa on muotteja, joita myydään myös Iloisessa Keittiössä, joten lienee sopiva aika muistuttaa Iloisen Keittiön Jokis-kampiksesta. Miinus kymmenen prossaa jos normaalihintaisia ostoksia tehdessänne mainitsette Jokiksen, ei huono?

Toki jos ei muottien hankkiminen kiinnosta, voi tehdä vähän erilaisen erän... tsekkaa linkki Jokiksen Facebook-sivulta.

PS. Kiva nähdä teitä, pitkästä aikaa!

AddThis Social Bookmark Button
Related Posts Widget for Blogs by LinkWithin

Copyright © 2009 - Jokapäiväistä leipää - pyörii ylpeästi Bloggerilla
Smashing Magazine - Design Disease - Blog and Web - Dilectio Blogger Template - Takala.info