Hypoteettinen kysymys: jos kahvia käyttämätön ihminen juo kolme espressoa jotakuinkin 10 minuutissa, minä vuonna se ihminen nukahtaa? Ja kuinka äkkiä siitä ihmisestä tulee sähköjänis?
Nämä kysymykset esitin ystävilleni, kun lähdin Darwin Foodin uudesta showroomista kohti kotia. Jenni lupasi minun nukkuvan ylihuomenna, Kari taas lohdutti ettei espressossa käytettävässä Arabicassa luontaisesti ole niin paljon kofeiinia kuin muissa lajikkeissa ja ettei minusta kovin pahasti tulisi sähköjänistä. Kofeiini vähän pelottaa, kun siitä tulee minulle niin äkkiä manaajan tarve ja uskon kupillisesta pogoilevani viikon kuin superpallo.
Olin saanut kutsun Teresa Välimäen ja Johanna Lindholmin pyörittämiin tiloihin tutustumaan ja maistelemaan ruotsalaisen baristan Daniel Chomieniecin kahvidrinkkejä ja kun sopivasti kerran olin Helsingin suunnalla, niin kai tähänkin tarjoukseen nyt piti tarttua. Siitä huolimatta, etten niin välitä kahvista...
Tiloihin tutustumisen ohella tarjolla oli siis kahvidrinkkejä, varsin jännittäviä sellaisia. Ensimmäisenä keittiön puolella Daniel tuoreeltaan pyöräytti blenderissä minulle lasillisen Cucumber Melon Frappucinoa. Siis kurkkua ja vesimelonia espresson kanssa. Kuulostaa aivan pöyristyttävältä, eikö? Se oli ihanaa! Sitä olisi voinut juoda ämpärillisen. Kerroin etten ole juurikaan kahvin ystävä, mutta niin vain sai kaveri minut juomaan useamman erän :D
Siinä ensimmäistä juodessani pyörin tilat läpi, liikkeen etuosasta löytyi hämärästi valaistu ja siitä syystä kuvaamaton pienehkö avoin tila. Sen seiniltä löytyi tällä erää erittäin kauniita ruokaisia valokuvia, kirjahylly oli ihanan täynnä keittokirjoja ja tilaan oli katettu karkkinen pikku buffet. Katosta roikkui lamppuämpäri täynnä popcornia. Tarkoituksena on järjestää vaikka mitä! Takaosasta sen sijaan löytyy keittiö, jossa Daniel tarjoili minulle saman tien toisen drinkin: Skyscraperin.
Espressoa, kirsikkamehutiivistettä ja hiilihapotettua vettä yhdessä kitusiin imiessäni tsekkailin keittiötä, jossa on tarkoituksena järjestää muun muassa pieniä kokkauskursseja ja pohdiskelin miten kivat tilat onkaan naisilla nyt esimerkiksi ruokakuvausten järjestämiseen. Huikkasin Teresalle, että minut bloggaajana saa kutsua rientoihin erittäin mieluusti ;)
Ei siinä ehtinyt kuitenkaan monta aikaa miettiä, sillä Daniel baristoiluineen suuntasi puheensa suoraan minulle ja esitteli kolmannen tarjolla olleen juomansa eli One night of Passionin. Tai siis oikeastaan päiväkaupalla ensin työstetyn ajatuksen, jonka oli lopulta kertalaakista ratkaissut tiemmä Danielin äiti. Naiset... Passionhedelmää, tomusokeria ja espressoa, totaalisen villiä.
Voisin oikeastaan arpoa kaikkien tähän kommentoijien kesken purkillisen Nescafén espressoa (sopii espressokoneettomaan huusholliin) ja Daniel Chomieniecin TOP 10 kahvidrinkit -reseptit. Voi sitten joku teistäkin kokeilla tuota totaalisen villiä tai ihanaa kurkkukahvidrinkkiä tai Sukellusvene puolukassa (Härjedalen Submarine) -drinksua.
Vakuuttiko tämä kaikki sitten minulle, että minun pitäisi juoda kahvia? Näinkö kahvinjuonnin valon? Ehkäpä ei. Mutta saatan kyllä konsultoida kotiin saamaani Nescafén kirjaa Kahvidrinkkejä kaikista maailman kolkista - kahvikirja sinulle, jolla ei ole espressokonetta. Koska minulla ei todellakaan ole espressokonetta ja paljon saa vettä virrata, ennenkuin minun huusholliini moinen masiina eksyy (ellen sitten onnistu löytämään itselleni kahvinarkkia puolisoa pikapuoliin huusholliani komistamaan).
Taidan kuitenkin sillä välin nautiskella kivennäisveteni kivennäisvetenä, niinkuin siitä diggaan. Toisaalta, ei minun oluttakaan pitänyt ikinä ruveta juomaan...
12 kommenttia:
Ah! Tuo kurkku-meloni-kahvi drinksu kuullostaa jo niin taivaalliselta combolta että sitähän on nyt pakko saada. Ja siis minähän kuuluun näihin superkahvin juojiin, että sitä menee se pannu tai kaksi..tahi useampi työpäivän aikana. Mutta kyllä hyvin ja hartaudella tehty ns. erikoiskahvi on edelleenkin pysäyttävä kokemus. :)
Jostain olen lukenut, että espressossa on tosiaan jopa vähemmän kofeiinia kuin ihan tavallisessa suodatinkahvissa. Mene ja tiedä, itse miellän sen kyllä siltikin jonkinlaiseksi tiivisteeksi.
Eipä pitänyt mun saati kaverinkaan koskaan ruveta kahvia juomaan, mutta itse nyt sorruin jo vuosia sitten aamukuuden torihommissa ja kaverikin viimein tarpeeksi tylsän luentosarjan yllättäessä... Never say never!
Mulla oli joskus 80-luvulla Pauligin kahvireseptikirjanen. Se oli ihana, mutta mihin lie kadonnut:(
Kahvia voi todentotta käyttää muuhunkin kuin suodatinkahvin keittämiseen.
Marge
Sukellusvene puolukassa kuulostaa kyllä erinomaisen mielenkiintoiselta.
Mun vatsani ei kestä tavallista pannu- tai suodatinkahvia alkuunkaan, mutta jokaaamuinen 3,5 dl vahvaa lattea vasta jauhetuista pavuista (Cafetoria ja Kaffa on erityisen nam!) uppoaa ilman mitään ongelmia.
Tavallista kaupan arabicaa ja näitä erikoispapuja ei voi muuten laadullisesti verrata kuin, että ero on sama kuin joisi halpaa skumppaa ja sitä parasta shamppista. Huonompaan ei valitettavasti ole paluuta, kun kerran saa oikeasti hyvää espressoa.
Minäkään en kyllä ole ollenkaan kahvin ystävä, mutta kuulostaahan nuo melko vinkeiltä nuo drinksut..
munkin piti tulla tonne mutta näköjään en tullut..
toi espresson kofeiinin määrä homma on vähän sekava kun aina noin sanotaan..yritin joskus ottaa selvää ja päädyin tällaseen: homma kai menee jotenkin niin että niissä puruissa on kyllä vähemmän kofeiinia mutta lopullinen kahvi on niin vahvaa että määrät on samaa tai vähän päälle kun normi kahvissa. tummenpi paahto niissä myös vähentään laskee kofeiinin määrää.
Thank YOU so much for the great listening!!
Hugs & greetings!
Daniel Chomieniec
-----------------
www.koppa.se
www.riktigtkaffe.se
www.smakpatrullen.se
minä taas en voisi elää ilman kahvia! ja en ole oikein koskaan ymmärtänyt ihmisiä, jotka eivät kahvista tykkää :)
minulle hyvä kahvi on päivän paras hetki. toisaalta huono kahvi on taas kauhistus.
Kiinnostavia yhdistelmiä! Kurkku-meloni-kahvi on ihmeellinen combo, mutta voisi tosiaan yllättää. Minulla kahvinjuonti on hyvin kausittaista: joskus menee vain kaksi mukillista, joskus kuusi..
itse juon aina vain perus pannukahvia, mutta alle kouluikäisestä asti olen kahvinarkki ollut, joten ehkä olisi jo aika kokeilla näitä uusia humputuksia.
Kahvinarkomaani ilmoittautuu. Toissapäivänä totesin että eipä sitä enää muita riippuvuuksia/paheita näytä olevan, mutta kahvia pitää saada jossain olomuodossa joka päivä.
Minäkään en allekirjoita espresson vähempikofeiinisuutta täysin, taitaa olla juodun kahvin määrissä ero, sillä suomalaiset eivät sitä espressoa osaa nauttia niin pienissä määrissä mitä tuolla etelämpänä on tarkoitettu, vaan pikkukupillisia menee useampi kerralla. :) Italiassa ei enää iltapäivällä tuntunut olevan "luvallista" kahvijuomaa, vaan aamukahviksi miellettiin monet kahvilaaduista, joten tämä narkkari sitten joi pahaa pikakahvia salaa kun muiden silmä vältti... ;D
kahvia pitää aina saada...mutta ennakkoluulottomasti pitää myös kokeilla kaikkea uutta. Itselläni on tallessa Pauligin kahvireseptikirjanen ja sieltä on monet ohjeet kokeiltu.
Lähetä kommentti