Taannoin mainoskatkolla olin kuulevinani jostain juustosta lausunnon, joka meni jotakuinkin näin: "vihdoin valmiina viipaleina". Sitten totesin, että haluan esitellä teille hienon norjalaisen patentin:
Juustohöylä eli ostehøvel!
Erittäin hieno asia, toimii juuston lisäksi esimerkiksi kesäkurpitsaan, kurkkuun ja moneen muuhun kasvikseen viipaloivasti. Juustohöylällä voi tehdä vaikka suklaalastuja! Juustohöylä sopii monille suomalaisille juustoille kuin höylä vain voi juustolle sopia. Pehmeille juustoille on toki lankaleikkurinsa, tsekkaa vaikka Iloisesta Keittiöstä.
Miksikö sitten sanon, että hankkikaa juustohöylä älkääkä valmiiksi viipaloitua juustoa?
Ensinnäkin saat ihan itse tehtyä paksuja tai ohuita siivuja, joten annostelu on helppoa olitpa sitten kevyellä laihiksella tai hevillä lihiksellä. Toiseksi kokonaisena säilytettävä juusto ei kuivu samaan tapaan ikävästi kuin valmiit siivut. Siivuttamalla itse kokonaisesta kunnon juustosta säästät myös rahassa, kilohinta on huokeampi kun teet vähän itsekin töitä juustovoikkarisi eteen. Sitä paitsi juuston höylääminen on nopeampaa kuin valmiiden juustoviipaleiden paketin auki saaminen ;)
Höylä toimii kunnon juustoon! (Polar 5% ei ole kunnon juustoa, sori nyt vaan Valio.) Kuningaskuluttajassa on muutamia vuosia sitten testattu juustohöyliä, niitä on yllättävän monia tarjolla.
14 vuoden kuluttua tällä erinomaisella patentilla on 100-vuotisjuhlansa, eikä todellakaan suotta. Ja muotonsa vuoksi monet näistä höylistä ovat käytettävissä vaikka hätätilanteessa kakkulapiona (niin on tehnyt Timokin) tai kuorimaveitsenä Maijan tapaan. Ja löytyy vaikka millaisella muotoilulla kun tarkkaan katsoo.
Huom! Kaikkien kommentoijien kesken arvotaan upouusi juustohöylä! (Ei siis kuvassa esiintyvä vuosikausia vanha juustohöylä.)
27 kommenttia:
Juu kaikkea noita on tullut höylättyä. Ainut mihin juustohöylä ei sovellu on kovemmat kurpitsalajikkeet. Mulla on edelleen arpi toisen peukalon tyvessä yrittämisestä.
Juustohöylä on ehkä käytetyin väline meikän keittiössä, sillä kun siivuttaa vaikka perunat lastuiksi. Eikä opiskelijalla ole varaa ostaa siivutettua juustoa muutenkaan, jos siis sellainen himottaisi.
Ainoa juusto, jota valmiina siivuina suostun ostamaan on tyttären himoitsema "herkkujuusto" eli "aamupala"juustomainen cheddar. 6-vuotias kun on outolintu ruokapuolella ja vain se kuulemma on herkkujuustoa :)
Vielä, jos juustohöylästä olisi sellainen turvaversio, juuri tuollainen sormisuoja kaikkea kovaa veistelyä varten, olis juustohöylä vuosisadan keksintö :D
Valmiiksi siipaloidut juustot menee mun mielestä samaan kategoriaan kuin valmiiks pakatut uuniperunat...
Maailma menee koko ajan vain enemmän siihen suuntaan, että kaikki pitää saada valmiina. Kuka enää muutaman kymmenen vuoden kuluttua edes osaa itse tehdä mitään? Uuniperunat saa valmiiksi pestyinä ja käärittyinä folioon, kahvijauheet valmiiksi annosteltuina suodatinpussiin, juustot höylättyinä... Itse suoritettuina eivät vie paljon aikaa eikä vaivaa, joten kuka haluaa maksaa ylimääräistä siitä, että saa kaiken valmiina? Kai niitä maksajiakin sitten löytyy, kun koko ajan tuotteita tulee lisää...
Niinpä. Juustohöylä on vallan mainio keksintö, siivutetut juustot taas eivät niinkään. Ne ohuen ohuet nyt ovat vaan mahdottomia irroittaa toisistaan ja ei ohuen ohuet taas superpaksuja. Mutta on niilläkin paikkansa, esimerkiksi kahviloissa menisi tuskaisen paljon aikaa höylätä juustosiivut kaikkiin niihin sämpylöihin joita päivän mitttaan myydään.
Tosi halvat juustohöylät ovat kyllä usein ihan hanurista, mutta elämäni paras höylä taisi olla jostain tiimarista muutamalla pennillä ostettu sininen muovinen höylä. Hah. Harmi että se on joko rikkoutunut tai kadonnut!
Jos meille juustoa ostan, niin viipaloitua juustoa meille ei tule. Paitsi pikkuneidin suosikkijuusto "oranssijuusto" eli cheddar. Ja aamupalamuodossa, kuten jollain muullakin täällä.. :)
Uusavuttomuus on huipussaan, kun kaikki pitää olla, viipaloituna, leikattuna, kuutioituna ja palastettuna valmiiksi.. Koska joku keksii valmiiksi pureskellun version jostain ruoasta? Yök..
Kyllä mie kipparini ostan siivuissa, tosin en ole sitä missään muussa muodossa nähnytkään.
Valmiiksi siivutettu juusto on ok niissä juustoissa, joiden höylääminen ei helposti onnistu ja leikkaaminenkin on hankalaa. Esimerkkinä juuri se Kippari. Ei kai sitä muussa muodossa myydäkään, mutta kaipa se on samanlaista kuin muutkin savustetut sulatejuustot.
Itse höylättynähän juustossa on selvästi enemmän makua, joten jotenkin ymmärrettävä sovelluskohde valmiiksi siivutetulle juustolle voisi olla lapsi, jolle se kaikkein miedoinkin juusto on liian voimakasta. Sitten kun on makuun tottunut, osaa syödä ja arvostaa höylättyäkin.
Joko kommentoin riittävästi arvontaa varten? :)
Normimarketissa on nykyään pelkkiä pakattuja juustoja kaikki isoissa pakkauskoissa. Jos juustoa ei kulu niin paljon (kun taloudessa on vaan yksi juustoa leipänsä päälle viipaloiva) niin joskus vaan on helpompi ostaa pienempi paketti viipalaitua juustoa. Paremmissa kaupoissa on sentään vielä pieniäkin leikattuja paloja ja yhdessä jopa juustotiski.
Varsin monenlaisia juustoja meidän taloudessakin eri muodoissa syödään, mutta tosiaan ostan (normaalirasvaisen) oltermannini siivutettuna.
Vanhoina hyvinä aikoina eli silloin kun minä olin nuori oppi lapsikin höyläämään juustonsa. Tai itkien oppi, kun viipaloi sormensa.
Mutta tosi se taitaa olla, että Kipparia ei saa palana.
Joo, itsekin ostan juustoni kuutiona ja höylään sitä tällä http://www.iittala.fi/web/Iittalaweb.nsf/fi/tuotteet_syominen_tarjoilu_collective_tools_juustohoyla (I'm loving it!!!), tosin taloudesta löytyy myös muunlaisia juustohöyliä, kun kämppisten kanssa asustaa.
Valmiiksi viipaloituja juustoja täytyy tosin puolustaa siten, että on siinä ihan oma tunnelmansa, kun laittaa sellaisen puolen sentin paksuisen, aivan liian suuren (tai puolitettuna liian pienen) "juustoviipaleen" (melkein tekisi mieli sanoa jo tässäkin kohtaa kimpaleen) leivän päälle. Tulee syntinen olo <3
Ei ole sama asia, vaikka kuinka höyläisi monta kerrosta juustoa höylällä. Sinne jää ilmaa väliin, eikä maistu samalta. Eikä sitä juustoa saa roikkumaan reunojen yli millään :P
Mökille tulee ostettua noita valmiiksi viipaloituja toisinaan, jos mennään esim. viikonlopuksi, niin pienempääkään kimpaletta ei meinaa saada käytettyä, vaikka grammoja olisi saman verran.
Niistä valmiiks viipaloiduista tulee ihan ala-asteen puolukkaretkifiilis! En tosin ole niitä siivuja koskaan kotiini ostanutkaan, vaikka juustoa syönkin helposti sen 300g viikossa :)
t. ansku
Au pair perheessäni Keski-Euroopassa (siis silloin joskus muinaisuudessa, kun olen au pairina ollut...) lapset ei todella osanneet käyttää juustohöylää. Olin näes viksuna tyttönä ottanut oman höyläni mukaan, kun arvasin, ettei siellä moista vempainta taloudessa kuitenkaan ole.
Loisttokapine, kerrassaan!
Kai opetit taidon niille penskoille?
Fiilaan ja höylään ja rakastan vain!! mulle höylä kiitos :)
Sulatejuusto viipaleina, kiitos !
Ja Hanna, sä oot prof.,siirrä se FB-vastaus tänne ja mulle palkinto.Kits.
- jukka s. -
Juustohöylä on rakkautta. <3
Jep, toki. :) Mutta aluksi se oli pakko takavarikoida toviksi. Koska intoa oli lapsosilla ihan liikaa.
Mulla juustoa kuluu niin vähän, että ellei vieraita ole tulossa, ostan 150 g paketin juustoviipaleita. Pieninkin palajuusto ehtii homehtua. Sen voi toki raastaa pakastimeen, mutta ei pakastimeenkaan kannata kerätä juustoraastetta vuosien tarpeiksi.
Juustohöylä on ehdottomasti monikäyttöinen väline! Tai ei ehkä niinkään monikäyttöinen, sehän vaan siivuttaa, mutta kun sitä voi käyttää niin moneen. Mä en edes syö juurikaan juustoa, mutta juustohäylä on silti kovassa käytössä.
Saattaa ne siivutetutkin juustot olla tarpeellisia, esim. sellaisille uusavuttomille, joille on myös ominaista etsiä ruokakaupasta paistinperunoita, ja kun heille ehdottaa ihan perinteisten HeVi-osaston perunoiden ostamista ja opastaa, miten niistä saa paistinperunoita (keitä, kuori, paloittele, paista), niin "kuori"-kohdassa esitetään kysymys: "Kuorin?! Millä?!"
terv. entinen kaupantäti
Meilläkin juustohöylää on käytetty moneen eri tarkoitukseen. Ja höylissä on eroja! Nykyinen höylämme (joka vetelee viimeisiään) on aivan maailman paras. Ne pari muuta varahöylää ei yllä lähellekään. Toinen murustaa juuston, ja toinen tekee liian ohuita viipaleita..
Minä ostan siivutettuna ainoastaan cheddaria. Kaikki muut siivutan itse.
Ulkomailla pidempiä aikoja oleskellessa on tullut kyllä höylää ikävä. Ne valmiit juustoviipaleet on aina liian paksuja tai isoja tai muuten vaan väärästi mitoitettuja käsillä olevaan leipään nähden. Joskus täällä Suomessa kaverin luona oli käymässä vaihto-oppilas, joka katsoi silmät pyöreinä juustohöylää, että mikäs tämä on? Eikä sitten lopulta suostunut lähtemään maasta ilman kassillista höyliä, joilla ilmeisesti meni viemään ilosanomaa eteenpäin kotimaahansa.
Mä ostan joskus valmiita juustoviipaleita ihan siksi, että ne on niin kivan kokosia ja paksusia. Toinen syy on, että sorruin ihan paskaan juustohöylään, mikä on semmosta muovia ja se ei leikkaa oikeen. Haaveissa ois joku fiskarssin pinkki, millä olisi kiva alottaa aamu.
Höylätty juusto on taas monen juustofriikin mielestä häpeällistä. Juusto siis pitää leikata, että se maistuu hyvältä. Niin, ihan itse veitsellä leikata ; )
Kysykää Lempäälän Gennarolta.
Toki on monet monituiset juustot, joita ei höylätä eikä kuulu edes harkita moista toimenpidettä. Harvemmin ne juustot sitten edes päätyvät leivän päälle.
Hahaa! Minäpä höyläilen juustohöylällä voita! Hyvää tulee!
Juustohöylää tulee kuitenkin useimmiten käytettyä kesäkurpitsan siivuttamiseen.
Yhdessä vaiheessa tein itse sipsejä uunissa ja siinäkin hommassa höylällä on paikkansa.
Lähetä kommentti