Vaihtoehtoinen levite uunista ulos

Onko susta valkosipuliruukut, guacamolet, juustotarjottimet sun muut illanistujaisten levitteet ja leivänpäälliset NIIN nähty? Mitä jos tekisit jotain ihan erilaista?


Arvuutin Facebookin puolella mitä olin laittamassa, kun tämä kelpo illanistujaisherkku oli vielä uunissa. Kyseessähän on siis paistettu ricotta. Ricottahan on italialaista melkein juustoa, vähän samanoloista kuin meikäläinen piimäjuusto. Tätä myydään purkkitavarana, kuten mascarponejuustoakin. Erinomainen tuote esimerkiksi cannellonien täyttämiseen tai vaikka lasagneen.

No joillakuilla, nyt myös minulla, on tapana paistaa tätä loistavaa saapasmaan tuotetta ja sisäistää leivän päällä.


Miten ricotta paistetaan, sinä kysyt? Minäpä kerron.

Paistettu ricotta

1 pkt ricottaa (250 g)
1 valkosipulin kynsi pieninä paloina tai murskana
1/4 tl kuivattua chiliä murskana
1/4 tl tuoreen timjamin lehtiä
1 rkl raastettua parmesaania
1 rkl oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

Esilämmitä uuni 180 asteeseen.

Voitele sopivan kokoinen vuoka (johon ricotta mahtuu rasiasta kumottuna ja ympärille jää tilaa). Valuta varovasti ricottapaketista ylimääräistä nestettä ja kumoa sitten vuokaan. Ripottele päälle valkosipuli, chili, timjamin lehdet, parmesaania, suola sekä pippuri. Pirskottele päälle öljyä.

Paista ainakin 30 minuuttia tai kunnes juusto on saavuttanut kevyen rusketuksen uunin keskitasolla. Nauti lämpimänä tai kylmänä.

Jos haluat tuplata annoksen, voit muodostaa kahdesta paketista ricottaa yhden kappaleen esimerkiksi lävikön ja kankaan avulla niin saat yhden kakkusen.

Uskalla kokeilla mausteilla! Illanistujaisiin tee vaikka isompi, tarjoile tuoreen leivän kanssa yhteisölliseltä lautaselta. Jos päätät valuttaa juuston oikein kunnolla, vaikka yö yli lävikössä, saat tiukemman juuston. Ja jos paistat sitä kauemmin, on ricotta infornatasi taas aavistuksen erilaista. Ja tosiaan jos mauilla kokeilee, voi tätäkin tarjota vaikka mansikoiden kanssa juhannuksena.


En muuten pistäisi hanttiin, jos ravintolassa leipäkorin kanssa ilmestyisi tällainen! Etenkin jos ennen leipäkorin yhteydessä on ollut joku mysteerilevite eikä erikoisempaa herkkua kuten paahdettu voinappi. Niin ja onhan niitä paistettuja piimäjuustojakin, että kyllä tämä kotimaisellakin juustolla menee tämäkin resepti.

AddThis Social Bookmark Button

4 kommenttia:

Maj* kirjoitti...

Mä murustelen äidin tekemää paistettua piimäjuustoa aina kasvissosekeitton sekaan. Niin Hyvää!

Pitää kyllä kokeilla tuota sun ricottakonstia seuraaviin kekkereihin. :)

Muru kirjoitti...

Mä olen puolestani innostunut tekemään uutta arkilevitettä, margariinia! Joo, joo, tylsää, mutta oli pakko keksiä joku keino miten sitä lääkärin tuputtamaan omega3:sta sais ujutettua ruokavalioon luonnollisin keinoin.

Kiispä blenderiin voipaketti ja pullollinen suomalaista ja luomua neitsytrypsiöljyä. Säilynee kannellisessa lasikipossa voin erääntymispäivään asti, tosin eihän meidän taloudessa kilo rasvaa niin kauan riitä.

Rypsin makuunkin on jo tottunut :D

Anonyymi kirjoitti...

Saisitko noi sun reseptit sellaseen muotoon, että ne vois resepteinä siirtää omaan kansioon omalle koneelle? Esim. Hesarista se onnistuu.

- jukka s. -

Hanna kirjoitti...

Hesarin takana on oma tekniikkansa ja tämän takana omansa, tähän hätään en rupea esim. printtityyliä askartelemaan. Tuon Bookmark-napin (joka löytyy joka jutun alareunassa) takana kuitenkin on esimerkiksi mahdollisuus lähettää kukin postaus omaan sähköpostiin yms ja selaimesta pystyy yksittäisiä sivuja tallentamaan koneelleen.

Related Posts Widget for Blogs by LinkWithin

Copyright © 2009 - Jokapäiväistä leipää - pyörii ylpeästi Bloggerilla
Smashing Magazine - Design Disease - Blog and Web - Dilectio Blogger Template - Takala.info