Syödään liimaa, tullaan... miksi ikinä siitä nyt sitten tullaankaan. Tuskin viisaammiksi.
Joulupukki oli siitä ihmeellinen mies jouluna 2010, että lähetti minulle postitse paketin ja se paketti piti sisällään Deli Garagen Schokoleimiä. Tai no, oikeastaan Leipääntynyt Sakari oli pukki, mutta ei kerrota kellekään.
Hassu juttu on, että suomenkielinen tuoteseloste kertoo tämän olevan suklaaliimaa. Mutta tosiasiassa tällä hasselpähkinäisellä kaakaotuotteella ei kyllä liimata yhtään mitään. Ainakaan sormen päitä yhteen, niinkuin superpikawonderliimoilla tehtäisiin. Tätä liimaa on myös turvallisempi haistella kuin tavallista liimaa.
Aavistuksen Maraboun Dubbel Nougatin (btw. sitä on ikävä tässä kaameassa karkkilakossa!) makuista ohutta soossia, maistelin sitä ensitöikseni ylikypsän mustan banaanin ja maapähkinävoin kanssa. Pulju.netissä väittävät ettei ilman tätä palkintojakin voittanuttta jälkiruokatuotetta voi elää, mutta mä kyllä luulen voivani. Ihan helpostikin, vaikka olen melko heikkona hasselpähkinään.
Maku on jees, mutta vähän tällästä ohutta yläpilveä tästä liimasta syntyy. Syön tästäkin eteenpäin hasselpähkinäni Nutellan muodossa ;)
Mitä mieltä me oltais soijalesitiinistä?
6 kommenttia:
Mun mielestä soijalesitiini on aika harmiton. Okei, se on lisäaine ja se on emulgaattori, ja koska se on lisäaine, sillä varmaan korvataan kalliimpia aineita eli saadaan tuotettua tuote halvemmalla. Niinpä soijalesitiini ehkä vetää vähän laatua alas. Suklaasta ja soijalesitiinistä kuulee vähän väliä urputusta. Oon varmaan tottunut liikaa mut toi lesitiini ei jaksa hirveästi huolestuttaa laatukysymyksissä. (Kai siinä vois olla jotain terveydellistäkin mut se vielä vähemmän.)
Laatusuklaissakin on s-lesitiiniä ja nyt vasta on alkanut ilmaantua lesitiinittömiä. Suklaan rakennetta on kai vaikea saada hyväksi ilman emulgaattoria. En ole kyllä koskaan huomannut esim. Amedein suklaassa mitään rakenneongelmaa vaikka ne ei käytäkään soijalesitiiniä joten voi olla että olen vain muiden laatusuklaamerkkien sokea orja ja s-lesitiini on kusetusta.
Jotkut aineet tuotteissa kertovat ettei tuote ole laadukas (esim. kasviöljyt suklaassa) mutta soijalesitiinistä tällaisia johtopäätöksiä ei voi vetää. Tosin jos suklaa on s-lesitiinitöntä, voidaan olettaa sen olevan ainakin kunnianhimoista (paitsi jos se on luomua tms. koska niitä ei yleensä voi mittailla gastronomisin mittarein).
Vähän näin mäkin olen ajatellut, ettei se ole kaikista pahimmasta päästä aineksia ja sitä voidaan melkeinpä sietää.
No soijalesitiinistä en ole mitään mieltä, sitä on kyllä käytetty kauan kuten Anni sanoi myös laatusuklaissa.
Ja kyllä se suomennos ihan oikein meni :-) Schokoleim on suomeksi suklaaliimaa, tai ehkä oikeammin suklaaliisteri. Liimapurkissahan se myytiinkin. Eli ilmeisesti mainoskikkana tätä ilmaisua on käytetty. En ole tosin törmännyt tähän tuotteeseen Saksassa, mutta siitä onkin nyt melkein vuosi kun kävin viimeksi.
Ainahan täytyy jotain uutta keksiä jotta saadaan asiakkaita :-) Mainostekstissä sanotaankin: "Es besteht Gefahr, lebenslang am einzigartigen Geschmack von Schokoleim kleben zu bleiben." (Vaarana on että elinikäisesti jää liisteriin Suklaaliimaan; vapaasti suomennettuna)
Maria
Haha no niinpä onkin, onpa mun saksa ruosteessa, Kaarina saattaisi antaa minulle selkään.
Ei tällä siitä huolimatta paljon liimata.
Mutta jos se ei ollutkaan liimaa, niin mitä se oikeastaan on? Ihanvaan syötävää tököttiä vai? :)
Ihan vaan jonkinsorttista soossia.
Lähetä kommentti