Millä sanoilla sinä makuja kuvailet? Käytätkö annettua terminologiaa vai ammennatko ehkä puhdistusaineista, urheiluvälineistä tai jostain muualta?
Istuimme tässä Elisan kanssa olohuoneessamme Gastropub Nordicissa ja hämmästelimme Elisan tuoppiin joutuneen Malmgårdin Pesäpuu Stoutin makua ja sitä kuinka sitä voisikaan ihminen kuvailla.
Sivistyneelle alkoholia käyttävälle kansalle on sanavarastoon varmasti juuttunut Alkon ja viinilehtien hienoa sanastoa, kuten "kukkainen", "aromikas" tai "kevyen nahkainen". Minä taas olen mieltynyt terminologiaan, joka viittaa Porin entisen Kesoilin parkkipaikalle unohtuneeseen Toyota Corollaan ja sen varustukseen: "wunderbauminen", "kolme kuukautta vanha take away -kebab kuljettajan penkin alta -mainen" tai "isältä pojalle aikuistumisriittinä siirtyvät tupakan savussa vuosikausia marinoituneet karvanopat -mainen".
Tätä minun amisväritettyä analyysiani hyväksi käyttäen päädyimme kuvailemaan tuota Pesäpuuta lähinnä rekkamiehen parkkiintuneena keittolevynä, josta edes patapadalla pehmitettynä taltalla saa kuonaa irti. Sen verran oli häijyä touhua. Myytiinhän se toki "mämmimäisenä", "suklaakakkumaisena" ja ties minä. Terminologia ei aivan vakuuta!
Kuvailepa omalla terminologiallasi viimeisin maistelemasi asia, olipa se sitten annos alkoholia tai mitä tahansa. Kerro, kuivaile oikein antaumuksella miltä se nyt oikeastaan maistui?
Nimittäin miltä se "nahkainen" nyt sitten oikeastaan maistuu? Ja miten paljon syö katu-uskottavuutta 143,40 euron Dom Pérignon -pullolta maku "hennon paahtoleipäinen"? Ai joku Fazerin Paahto, kuutamolla paistettuna vai kunnolla krematoituna?
1 kommenttia:
Viimeksi vedin Guaranajuomaa, jota lähinnä kuvailisin "pirskahtelevan sokerimunkin liitoksi sitruunan kanssa."
Ikinä en uhohda viinistä luonnehdintaa "nahkainen ja takaa antava". Saa lievät assosiaatiot laukkaamaan...
Lähetä kommentti