Kermaista, kornia ja kornia kermaa

Elokuvissa ja kirjallisuudessa sitä silloin tällöin törmää "Cream Corniin", jota minä kutsuisin ehkä maissimuhennokseksi. Suomessa en ole asiaan koskaan tainnut törmätä, mutta eipä meillä täällä ihan liikaa maissia muutenkaan syödä.

Pakastimen pohjalta minua kuitenkin haastavasti tuijotti pussillinen maissia, joten päätin usuttaa sen samalle tatamille Hullujen Päivien aikana Stokkan edessä jaetun Alpro Soyan ruokakermakorvikkeen eli Ruoan kanssa. Eihän minulla nimittäin mitään oikeaa kerma tai maitoa ole kaapeissani hillumassa.

Katsastin pari reseptiä ja totesin, että heittämällä mennään.

Maissimuhennos

1 pss pakastemaissia (200g)
1 prk Alpro Soya Ruoka (250 ml)
1 rkl täysjyvävehnäjauho
ronski nokare voita
hyppysellinen sokeria
valkosipulijauhetta
kuminaa
mustapippuria
suolaa
raastettua parmesaania

Ota ensin soijakermasta sivuun noin 3 rkl ja sekoita niihin jauho.

Yhdistä sitten keskilämpimällä pannulla maissi, loput kermasta, mausteet sokerista suolaan ja voi. Kuumenna sekoitellen, kunnes seos kuplii kevyesti ja voi on sulanut seokseen. Lisää sitten joukkoon kerman ja jauhon seos, sekoita. Anna kuplia sekoitellen, kunnes seos on paksuuntunut mieleiseksesi.

Lisää joukkoon parmesaani, sekoita kunnes juusto on sulanut. Maista ja lisää pippuria oman maun mukaan.

Syö lämpimänä.

Minä tykkäsin, selkeästi sellaista sopivaa kylmän ilman ruokaa. Lohturuokaa, jota lusikoida (haarukoida) ääntä kohden. Joku saattaisi lisätä joukkoon vähän chiliä, lämpimikseen.

Tämä toki vahvisti, että soijamaitotuotteet eivät sovi minulle. Näemmä kuumentamisenkin jälkeen saan syötyäni allergisen reaktion. No, onneksi näitä ei enää ole kaapeissa lojumassa kovin paljoa.

Arnoldsin bagelin kanssa matkalla

Pakko matkustaa on jonnekin ja joskus matkalle täytyy löytyä eväät.

Olin aikeissa hypätä junaan (en sen alle) ja matkustaa maalle. Nälkä kuitenkin kurni matkalaisen mahassa ja piti jotain keksiä. Tampereen rautatieasemalla on toki kaikenlaista tuttua vaihtoehtoa Hella & Huone Delistä City Loungeen ja Baguette & Co.sta R-kioskiin.

Ei nyt kuitenkaan tehnyt mieli mitään niistä, joten reippailin ylös Tullintorille hakeakseni Arnoldsista bagelin.

Eikä muuten ollut yhtään pässimpi juttu! Valitsin juusto-jalopeño-bagelin ja täytteeksi Chicken Ceasarin. Sitä sitten mussuttelin pikajunassa idästä länteen.

Erityisen tyytyväinen olin siihen, etten langennut ottamaan donitsia tai Spinnya jälkkäriksi. Bagel riitti nimittäin ihan hyvin ja oli itsessään kivan raikas juttu.

Taidan käydä toistekin, etenkin kun kulkureittini ovat pikapuoliin hyvin Arnolds-rikkaita.

Syö jogurttia

Kun vietin Jokis-hiljaisuutta, söin jogurttia. Söin Valion uutta hunajaista Bulgarian jogurttia. Söin enkä ollut kovin innoissani.

Kehottaisin syömään jogurttia ja hunajaa. Siis ei jogurttia, joka kuvittelee olevansa hunajaista vaan jogurttia johon on lorotettu erikseen hunajaa. Vaikka sitten ihan maustamatonta Bulgarian jogurttia ja hunajaa.

Ni kerta.

Mitä teet kun olet risottoliemessä?

Kaappien tyhjentyessä tulee eteen tilanteita, joissa meinaa mennä sormi suuhun ruoan sijasta.

Minulla oli hyvä aie tehdä risottoa. Olin aivan varma, että kaikkea tarpeellista löytyy - valkoviiniäkin. Kaivoin kaapeista kaikkea tarpeellista, pakastimesta löytyi herneitä ja sipulia. Sitten tajusin: ei lientä, ei liemikuutioita!  Olin ei-niin-kirjaimellisesti liemessä.

Mitä tyttö saattoi tehdä?

Kävin mielessäni läpi vaihtoehtoja, joista kaikki tuntuivat enemmän tai vähemmän hyvän ruokalajin vesittämiseltä. Kunnes sitten silmiini osui vihreä pakkaus...

Minttu-hernerisotto vihreästä teestä

1 l vettä
4 pss vihreää mintulla maustettua teetä
2,5 dl arborioriisiä
1 dl sipulia pilkottuna
1-2 tl valkosipulimurskaa
öljyä
loraus valkoviiniä
½ pss pakasteherneitä sulatettuna
nokare voita
1 dl raastettua parmesaania
suolaa ja mustapippuria

Keitä vesi ja lisää teepussit maksimissaan 5 minuutiksi veteen.

Kuullota teen tekeytyessä sipulia öljyssä nelisen minuuttia, lisää sitten valkosipuli ja jatka kuullottamista minuutti. Lisää sipulien perään riisi ja kuullota taas. Kun riisi on kuultavaa, lorauta sekaan hieman valkoviiniä ja sekoita.

Lisää nyt teetä kauhallinen kerrallaan riisin joukkoon, anna nesteen imeytyä ennen kuin lisäät seuraavan kauhallisen. Jatka kunnes riisi on sopivan al dente, 15-20 minuuttia. Kuumenna samalla herneet (mikrossa tai miten ikinä haluat ne kuumentaa). Lisää herneet loppuvaiheessa risottoon, sekoita mukaan parmesaani ja voinokare.

Mausta lopuksi oman maun mukaan suolalla ja pippurilla.

Yllättävä makuelämys! Erinomaisen raikasta, voit hyvin lisätä tuoretta minttua jos niin haluat.

Tajusin myös, että risoton kaveriksi paistamani kampasimpukat olisi nekin voinut "teeistää" savustamalla ne teellä. Tosin ei tässä huushollissa, liesituuletin kun uupuu ja tilan ilmastointi on muutenkin hivenen heikko.

Panda & Taffel koettelevat karkkilakkolaista

Karkkilakkoa on teoriassa jäljellä vielä 63 päivää (ja 302 takana) ja retki on ollut yllättävänkin helppo.

Tai siis helppoa on ollut tähän asti, kunnes nyt ne pirnalekset Pandalla menivät yhdessä Taffelin kanssa keksaiseman kivan kilpailijan norjalaisen Nidarin Smash! -snacksille! Nyt tälle pikku suklaa- ja sipsinarkkarille kuiskuttelee karkkihyllyssä Pandan Suklaa Mix Snacks -pussi suklaisia, suolaisia ja rouskuvia sulosointujaan...

Tykkään nimittäin ihan hirveästi juuri noista Smash! -naksuista, koska suolainen ja makea vaan toimivat yhteen. Ja nyt tämä Pandan ja Taffelin uutuus vielä kehtaa lisätä twistiä barbecue-mausteella ja chilillä. Ettäs kehtaatte senkin naksuperkeleet.

Olen todellakin tsekannut mitä Taffelin sipsejä on valittu suklaaseen upotettavaksi: muotosnacksien klassikko Raffel (joka ei kyllä maistu yhtään millekään), varmasti erittäin toimiva barbecue-maustettu Snack Fries ja epäilemättä hyvä valinta Chili Wheels (suklaa ja chilihän ovat pyhä liitto, saattaisi joku lisätä).

Juustoiset sydämenmalliset Heartsit saattaisivat jopa minun mielestäni olla aavistuksen perverssi kombo suklaan kanssa...

En malta odottaa!

Tai ehkä on ihan hyvä, että on tämä karkkilakko. Ehtii tämä polte ehkä sammua ennen kuin on lupa mättää. Pääsinhän nimittäin yli Bilar-vimmastakin, vaikka mainos on edelleen aivan parhautta!

Olen paitsi oman elämäni tv-chat-juontaja, myös lakkovahti.

Kiekko vasemmasta ylämum... kaapista

Kaappien tyhjennys -jumppa jatkuu, tällä kertaa tuloksena oli muun muassa lisukevaihtoehto vaikkapa kalan tai pihvin kaveriksi. Oli nimittäin säkillinen polentaa ja siitähän piti päästä.

Kippasin polentakiekkojen päälle myös paistettuja herkkutatteja ja on minusta niin nättiä, että kelpaisi vaikka Arvostele mun illallinen Suomessa -ohjelmaan ;) Sitä paitsi illallisbileisiin sopivan simppeliä safkaa, kuhan muistaa aloittaa edellisenä päivänä keittelemällä polentan valmiiksi.

Näin se menee:

Polentakiekkoja ja paistettuja tatteja

7,5 dl vettä
½ tl suolaa
1 tl sipulifondia
2,5 dl polentaa
1,5 rkl voita
½ sl raastettu parmesaania
öljyä + voita paistamiseen

Kiehauta vesi, suola ja fondi. Lisää koko ajan sekoittaen polenta ja vähennä lämpöä. Jatkuvasti (ja varovasti) sekoittaen jatka, kunnes polenta on kypsää (paketin ohjeen mukaan tai kunnes polenta on kypsää, eroja on). Kun puuro on kypsää, sekoita joukkoon voi ja parmesaani.

Kaada puuro laakeaan leivinpaperill vuorattuun astiaan levyksi ja jäähdytä ainakin 4 tuntia jääkaapissa.

Leikkaa paloiksi vaikka piparimuoteilla ja paista öljyn ja voin kombossa. Voit halutessasi maustaa voin, minä käytin voissa jauhettuna kuivattua tattia ja pippuria.

Paista kaveriksi sieniä ja raasta päälle vähän parmesaania.

Vielä paremmalta näyttää, kun lisäät päälle jotain tuoretta vihreää yrttiä. Minullahan ei mitään sellaista ollut, kurjaksi on mennyt valikoima :P

No ei vaan, hullumminkin voisi mennä. Vai mitä?

Ei sentään ole kuuman poksahtelevan maissipuuron aiheuttamia kraatereita pitkin kroppaa.

Raikasvau! Mustikkavichy paljastaa tunteeni!

Olen viimeisen kuukauden sisällä rakastunut kahdesti.

Ensin rakastuin Belvoir Fruit Farmsin luomun mustikkatiivisteen ja vichyn komboon. Sitten rakastuin asuntoon, jossa on ihan oikea keittiö. Sitten tein asunnosta tarjouksen, jota kilisteltiin tällä mustikkavichyllä.

Ihanaa raikasta janojuomaa. Monta monta lasillista.

Belvoiria jälleenmyy meillä Tampereella tietysti lähikauppani Stockmann. Se onko Stokka enää kauan lähikauppani, jääköön toiseksi tarinaksi.

Mitä mehutiivistettä sinä lantraat nimenomaan vichyllä?

Suklaamoussekakkua vääryyden vadelmilla

Kävin kaupassa hakemassa vichya mustikkamehutiivisteelle ja laitoin samalla reissulla merkille uusia Frödingen pakastekakkuja.

Mukaani lähti Suklaamoussekakku vadelmineen suklaineen päivineen.

Vasta kun olin sulattanut kakun pakkauksen ohjeiden mukaisesti, epäilys iski minuun. Vadelmaepäilys. Olette nimittäin varmasti kuulleet Elintarvikevirasto Eviran kehoituksesta kuumentaa etenkin ulkomaiset pakastevadelmat ennen käyttöä?

En erityisemmin pelkää ruokaa, olen käytellyt pakastevadelmia ihan sujuvasti ja eilisessäkin postauksessa saattoi käydä selväksi, että vanhentunut ruoka ei erityisemmin pelota. Nyt kun haarukoin moussekakkua ääntä kohden ja vadelmat olivat vielä hieman hileisiä, epäilys kuitenkin hiipi kimppuuni. Aloin väistellä vadelmia.

Itse torttu oli harmittoman hyvää, mitään erityistä himoa sen hyvyyteen ei kyllä herännyt. Kakku on ihan kivannäköinen, verrattuna esimerkiksi Frödingen mutakakkuun. Että jos tätä uutukaista vadelmapelkoa ei lasketa, niin ihan hyvis uutuus.

Karitsaista gyozaa

Olen harjoittanut elämäntilanteesta johtuen sekä pakastimen että kuivakaappien tyhjennystä ja syönyt sen johdosta mitä kiintoisinta sapuskaa.

Yhdellä pakastinsukelluksella löysin paketillisen gyoza-kuoria, toisen karitsan jauhelihaa ja kolmannen jotain yrttisekoitusta. Ja niinkuin mainoksessa sanotaan: siitä se ajatus sitten lähti... vaikka parhat päivät paketeissa ehkä olivatkin jo ohi.

Resepti on nyt todella suuntaa antava, koska käytännössä vain heittelin asioita kulhoon tähtäimenäni edes etäisesti itämaisia makuja muistuttava mössö. Gyozathan nimittäin ovat kaukoidästä tuttuja nyyttejä, joilla on monia eri nimiä ja myös useita eri valmistustapoja.

Mitä sitten käytännössä noiden nyyttien sisällä on?

Hannan karitsagyozat

karitsan jauhelihaa (nelisen desilitraa, en punninnut)
1 pieni valkosipuli
½ tl jauhettua inkivääriä
½ tl jauhettua korianteria
1 tl makeaa paprikajauhetta
1 rkl Findus Aasialaiset yrtit -seosta (mm. sitruunaruohoa)
loraus sesamöljyä
1 pkt gyozakuoria
öljyä paistamiseen
vettä höyryttämiseen
soijakastiketta + loraus sesamöljyä + sesamsiemeniä dippiin

Sekoita jauheliha, murskattu valkosipuli, mausteet ja sesamöljy kulhossa. Anna vetäytyä jääkaapissa puolisen tuntia.

Ota täytekulho, pieni astia jossa kylmää vettä, lautanen jolle ladot täytetyt gyozat ja gyozakuoret. Etsi hyvä työskentelypaikka ja ala täyttää. Ota gyozakuori kämmenellesi jauhotettu puoli alaspäin. Kasta sormesi veteen ja piirrä sillä pyöreän kuoren reunoihin vesivana. Ota teelusikallinen täytettä ja taita puolikuuksi, rypyttäen reunaa viuhkaiseen muotoon alta löytyvän videon mukaisesti.

Kun olet täyttänyt kaikki kuoret, nosta täytetyt gyozat hetkeksi kylmään.

Kuumenna laakea paistinpannu kuumaksi, lisää sitten hieman öljyä ja lado gyozat riveissä paistumaan. Paista kunnes pohja on kullanruskea. Lorauta sitten pannulle vettä niin, että vesikerros on noin 7-10 millimetriä korkea. Laita kansi pannun päälle ja anna kiehua kunnes vesi on höyrystynyt kokonaan.

Nauti sitten gyozat dipin kanssa.

Aika vapaalla kädellä pistelin menemään, ja ensikertalaiseksi gyozan tekijäksi, mutta gyozan intohimoiseksi rakastajaksi olin yllättävän tyytyväinen lopputulokseen. Ja myönnän, että vedin ylimääräiset kylmänä kaapista rakkaan ystävän tupareista palattuani... sievässä tinassa.

Sitten kun seuraavan kerran teen näitä nyyttejä, täytän ne kyllä katkaravuilla. Vaikkei tässäkään täytteessä mitään vikaa ollut.

PS. Muita sekoiluja tyhjennyskeittiössäni: sekoitin bearnaise-kastikejauhetta ja majoneesia. Oli yllättävän hyvää.